Mielipide: Pulkkamäestä perhevapaisiin

Moni suomalainen perhe on nauttinut kauniista talvipäivästä laskiaissunnuntain pulkkamäessä. Niin myös minä poikani kanssa.

Kodeissa laskiaispullia kahvipöytään katettaessa puhe on saattanut kääntyä viime päivien poliittiseen keskusteluun perhevapaista. Ymmärrän hyvin, että kiistaksi kimpoutuneen tilanteen yksityiskohtia on ollut vaikea hahmottaa.

Olen myös ollut huomaavinani, että poikkeuksellisen harva on puhunut viime päivien väännöissä lapsesta. Hänen lähtökohdistaan, hänen oikeudesta yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Lapsuus ei lopu kolmeen ikävuoteen, mihin kotihoidontuki rajautuu. Perheystävällistä työelämää ja lapsimyönteistä yhteiskuntaa tarvitaan kaikkia lapsia varten.

Olen myös yrittänyt tunnistaa sen moninaisen todellisuuden, jossa perheet elävät. Kaupungissa asuvana, hyvin toimeentulevana yhden lapsen korkeastikoulutettuna äitinä maailmani voi näyttää toiselta kuin jonkun toisen äidin tai isän.

Yritän tässä selventää muutaman yksityiskohdan.

Haluan todeta, että hallituskumppani, opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen lausuntoihin viime päiviltä on ollut monilta osin helppo yhtyä. Yhteistyömme on ollut tosi rakentavaa tämän uudistuksen aikana. Kiitos siitä. Ajattelen ihan samalla tavalla kuin hän, että velvollisuutemme on edistää naisten asemaa työelämässä. Ymmärrän myös, että hänen mielestään jo tehtäväni tasa-arvoministerinä jo yksistään velvoittaa tähän.

Lisäksi olemme yhdessä sitoutuneet työllisyyden nostamiseen Suomessa monin eri tavoin. Arvostan myös korkealle opetusministerin johdonmukaista tapaa nostaa esille varhaiskasvatuksen merkitystä. Sen hyväksi hallitus onkin tehnyt paljon. Työn alla on varhaiskasvatuslain uudistuksen jatko ja konkreettisimmin painotus on perheiden arjessa näkynyt vuoden vaihteessa alentuneina varhaiskasvatuksen maksuina. Teimme siihen yhdessä tuntuvan satsauksen. Tulossa on myös kokeilu varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta 5-vuotiaille. Tämän kaiken tarkoituksena on nostaa osallistumisastetta näiden palveluiden käytössä ja siten tukea lapsen kasvua ja kehitystä.

Ongelman ydin on kuitenkin siinä, että kaikki se, mikä paperilla pelittää hyvin, ei käytäntöön vietynä aina toimi kuten haluaisimme. Ongelman ydin on myös siinä, että reunaehdoillamme ei uunista ulos tulevia vaihtoehtoja montaa ollut. Valtiovarainministeri Petteri Orpo painotti uudistukseen lähdettäessä sitä, että uudistus ei saa maksaa mitään.

Perhevapaatyöryhmän loppumetreillä kävimme läpi monen oppositioedustajankin peräänkuuluttamia vaikutusarvioita paketistamme. Ne käänsivät ajatteluni suunnan.

Pöydällä oli loppuvaiheessa eri malleja, joiden kaikkien ydin oli isien ansiosidonnaisen vapaan tuplaamisessa. Siitä osa, noin 30 päivää olisi pois äitien käyttämistä nykymallin päivistä. Aito pidennys isyysvapaisiin pitäisi tulla työmarkkinajärjestöjen tuella - tämä palkkaan sidottu tuki kun on valtaosaltaan työntekijöiden ja työnantajien työtulovakuutuksen kautta rahoitettua. Tähän emme saaneet kuitenkaan vihreää valoa heiltä - ehkä asiaa ei sittenkään koettu tarpeeksi tärkeäksi juuri nyt. Samanaikaisesti kun perhevapaiden ansiosidonnaisen kustannukset muutenkin pienenevät rajusti syntyvyyden laskusta johtuen, olisi ollut hienoa löytää tähän aitoa liikkumavaraa heidän suunnastaan. Harmillista myös oli, ettemme saaneet varmuutta siitä, että työmarkkinajärjestöiltä olisi löytynyt aito halu tehdä perhevapaista niin joustavia kuin toivoimme.

Viime vaalikaudella nimittäin isien palkkaan sidottuja perhevapaapäiviä lisättiin merkittävästi. Se ei ollut keneltäkään pois ja johti oikeansuuntaiseen kehityskulkuun. Kataisen hallitukselta ja työmarkkinajärjestöiltä erinomainen teko. Joka viides isä ei edelleenkään käytä päivääkään vapaita, mutta kehitys on oikeansuuntainen. Todellisuus on kuitenkin vielä liian kaukana tavoitetilasta. Käsittelyssämme olleet mallit olisivat edellyttäneet isien nykyisten vapaiden käytön tason nelinkertaistumista yhdessä yössä, jotta malli olisi toiminut halutulla tavalla perheiden parhaaksi. En saattanut uskoa niin nopeaan rakennemuutokseen, vaikka miten olisin sitä toivonutkin.

Työelämän asenteiden on pystyttävä muuttumaan lainsäädännön mukana. Olisin pitänyt myös hyvänä, että perhevapaiden käytön ajankohtaa olisi voitu joustavoittaa nykyisestä enemmän. En saanut tukea ajatukselle, että isien vapaita olisi voitu käyttää pidempään kuin lapsen toiseen ikävuoteen asti. Tarvitsemme myös varmuuden, että työpaikkojen kulttuuri muuttuu sellaiseksi, että perhevapaalle jäävän isälle tilalle palkataan sijainen.

Perhevapaiden toinen palikka, kotihoidontuki, on poliittisesti kuuma ja hyvin arvolatautunut puheenaihe. Sen ympäriltä on syytä puhkaista muutamia kuplia.

Ensinnäkään perhevapaauudistuksella ei realistisesti voi tavoitella Elinkeinoelämän Keskusliiton maalaamia kymmenien tuhansien työllisten voittoa. Pöydässämme oli malleja, joiden vaikutus työllisyyteen arvioitiin noin 1 000 henkilötyövuoden kokoiseksi. Kotihoidontuella pitkään olevat naiset ovat monesti heitä, joilla työmarkkina-asema ei ole hyvä ja koulutustausta on ohut. Olen iloinen siitä, että yksimielisesti halusimme tukea näiden äitien työllistymisen mahdollisuuksia perhevapaiden jälkeen paremmilla työllisyyspalveluilla. Kotona 3-vuotiaaksi asti lasta hoitavia äitejä on noin 5000. Valtaosassa perheistä molemmat vanhemmat palaavat työhön ennen lapsen 1,5 ikävuotta.

Rohkenisin arvioida, että meillä on hallituspuolueiden välillä painotusero katsantokannassa. Vastaan sekä tasa-arvosta että perheiden asioista hallituksessa. En voi olla tekemässä uudistusta tasa-arvon nimissä, joka tosiasiassa olisi lyhyellä aikavälillä perheiden kukkarosta leikkaava. Kannatamme siis samoja tavoitteita kaikki, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Suomalaisten perheiden pitää saada kokea, että me voitimme tässä. Että päättäjiä kiinnosti tukea lapsimyönteistä Suomea ja perheystävällisestä työelämää. Että lasku tasa-arvosta tai työllisyysasteen nostamisesta ei lankea etuusheikennyksinä, vaan aitoina viesteinä osa-aikatyön mahdollisuuksien parantamisesta tai tukena työllistymiselle.

Etuusheikennyksenä pöydässä ollut malli kotihoidontukea pidempään hyödyntäville perheille olisi satojen eurojen leikkausta kuukaudessa. Otetaan esimerkkiperhe, jolla on 2,5-vuotias lapsi ja hänellä 5-vuotias sisarus. Perheen töissä käyvä puoliso on pienituloinen. He saavat yhteiskunnalta nyt kokonaisuudessaan 584 euroa kuussa. Esitetyn uudistuksen mukaan he saisivat 200 euroa kuussa. Kokonaisuudessaan perhevapaauudistuksen vaikutusarviot ilman käyttäytymismuutoksia olisivat merkinneet keskituloisillekin perheille toimeentulon leikkausta. Myös nykyinen osa-aikatyön tuki olisi heikentynyt.

Minua on viime päivinä syytetty vanhanaikaiseksi ajattelussani. Jätän arvopohjani arvioinnin tässä suhteessa muille. Kuvaan vain vielä hiukan omaa ajatteluani. Kun lapsen tuloa innoissaan odottava perhe pohtii, kuka vauvan kanssa jää kotiin, ei ratkaisuun vaikuta maan hallituksen asettamat tavoitteet varhaiskasvatusasteen nostamisesta tai tasa-arvopyrkimyksistä. Keittiön pöydän ääressä lasketaan euroja, muun muassa naisten ja miesten palkkaeroista johtuen. Monilapsisessa perheessä erityisesti mietitään kaikkinaista talvihaalareiden kyllästämän arjen hallintaa aina päiväkotien sijainnista mahdollisuuteen tehdä osa-aikaista työviikkoa.

Hyvä lapsi- ja perhepolitiikka on paljon muutakin kuin etuuspäivien siirtelyä tasa-arvohengessä vanhemmalta toiselle. Parhaimmillaan se on nykyisten ja tulevien vanhempien luottamusta lisäävää, joustavia valintoja tukevaa perhelähtöistä päätöksentekoa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

Annika Saarikko (kesk.), perhe- ja peruspalveluministeri

Kurjenrahkalla juhlitaan ja muistellaan, kansallispuisto täyttää 20 vuotta

Tupasvilla kukkii Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Kurjenrahkan kansallispuisto juhlii 20-vuotista taivaltaan ja Suomen luonnon päivää Kurjenpesän luontotuvalla 25. elokuuta. Luvassa on opastettu kävelykierros, lämmintä juotavaa tunnelmallisessa ympäristössä ja Muistoja Kurjenrahkalta -kilpailun voittajien tarinoiden julkistaminen.

Karderoopi kaipaa isokokoisia perusvaatteita

Onko kaapeissasi sinulle turhia, siistejä ja ehjiä vaatteita? Diakoniakeskuksen vaateapu Karderoopi kaipaa lähestyvän syksyn ja talven varalle nyt isokokoisia ja hyväkuntoisia naisten ja miesten perusvaatteita.

Viallisen passin voi käydä vaihtamassa poliisilaitoksella uuteen

Poliisihallitukseen on reklamoitu kolmesta passista, joiden viisumisivuilla on vesileimoja väärin päin. Reklamoidut tapaukset koskevat niin sanottua hirvipassiversiota, jonka tunnistaa viisumisivuilla juoksevasta hirvestä. Kyseistä passiversiota on myönnetty vuodesta 2012 vuoteen 2016.

STM: tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotukset lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotuksista. Lausuntoaika päättyy 19. lokakuuta. Työryhmä esitti toukokuun lopussa, miten tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttö Suomessa saataisiin loppumaan vuoteen 2030 mennessä. Tällöin niitä käyttäisi päivittäin alle viisi prosenttia aikuisista.

Urheilu

Urheiluromaaneissa aikuiset ovat paitsiossa

Ruotsalainen Fredrik Backman kirjoittaa fiktiivisen ruotsalaiskaupungin jääkiekon ympärillä pyörivästä elämästä.

Urheilusta on kirjoitettu valtavasti kirjoja, mutta faktaan painottuen. Erilaisia ja eritasoisia elämäkertoja ja urheiluhistoriaan kiinnittyviä kirjoja on valtavasti tarjolla. Huomattavasti vähemmän on kirjoitettu puhtaasti fiktiivisiä urheiluromaaneja.

Kalle Mäkisen paineissa noin 130 painijaa

Eemeli Kunttu (takana).

Turussa järjestetään lauantaina 25. elokuuta kello 11 alkaen 35. kerran olympiavoittaja Kalle Mäkisen painit. Kisa on samalla miesten kreikkalais-roomalaisen. painin Suomi-cupin osakilpailu. Painit käydään Liikuntakeskus Alfan Salibandyareenalla. Yleisöllä on vapaa pääsy kisoihin.

Puukkokatsomo: Venymistä vaaditaan

Yleisurheilukesän perinteinen päätös Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelu kisataan tänä vuonna elo-syyskuun taitteessa Tampereella Ratinan stadionilla.

Seppo Pajulle hopeaa EM-kisoista

Seppo Paju.

Suomen pelaajat nappasivat kaksi mitalia avoimen luokan kilpailusta frisbeegolfin EM-kilpailuista Kroatian Sveti Martin Na Murissa. Frisbeegolfseura 7k:ta seuratasolla edustava Seppo Paju saavutti EM-hopeaa ja laukaalaisseura Puska Puttaajia edustava Väinö Mäkelä EM-pronssia. Suomen joukkue saavutti kilpailuista upeasti yhteensä 10 mitalia.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.