Ukrainan sodan eri vaiheiden läpi eläneet nuoret kärsivät hälyttävistä mielenterveysoireista, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen laaja aikasarjatutkimus. Tutkimuksen mukaan molemmille Ukrainan sodan vaiheille vuodesta 2014 lähtien altistuneista nuorista 16 prosenttia kokee PTSD-oireita, kun taas sodalle altistumattomilla nuorilla vastaava luku oli yhden prosentin luokkaa. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että yli kymmenen prosenttia heistä kärsii myös vakavista masennusoireista ja yli kymmenen prosenttia on yrittänyt itsemurhaa.

Uudessa tutkimuksessa selvisi, että nuoret, jotka ovat kokeneet Ukrainan sodan kokonaisuudessaan vuoden 2014 alkuvaiheista helmikuussa 2022 alkaneeseen täysimittaiseen hyökkäykseen, raportoivat eniten traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireista, vakavasta masennuksesta sekä itsemurhayrityksistä.

Peräti 16 prosenttia niistä nuorista, jotka ovat altistuneet molemmille Venäjän ja Ukrainan sodan vaiheille vuodesta 2014 lähtien, kokee PTSD-oireita, kun taas sodalle altistumattomilla nuorilla luku oli yhden prosentin luokkaa. Vakavista masennusoireista kärsi yli kymmenen prosenttia verrattuna kolmeen prosenttiin nuorista, jotka eivät ole altistuneet sodalle.

Tutkimuksessa vertailtiin vuosina 2016–17 ja 2023–24 kerättyjä koulujen kyselyaineistoja Donetskin ja Kirovohradin alueilta. Kyselyihin vastasi yhteensä 5 486 nuorta.

– Tulokset paljastavat, miten pitkittynyt ja eskaloitunut konflikti on vuosien mittaan moninkertaistanut ukrainalaisten nuorten henkisen kuormituksen. Sodalla on merkittäviä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen, millä voi olla kauaskantoisia seuraamuksia sitten, kun Ukrainaa päästään jälleenrakentamaan, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander tiedotteessa.

Sodan kokeneet nuoret olivat myös yrittäneet huomattavasti useammin itsemurhaa kuin sodalle altistumattomat nuoret. Tutkimuksessa selvisi, että sodalle altistuneista nuorista yli kymmenen prosenttia oli yrittänyt itsemurhaa ja sodalle altistumattomista neljä prosenttia. Vähäinenkin altistuminen sotatoimille lisäsi riskiä, mutta kaikkein haavoittuvimpia ovat nuoret, joilla oli ennestään mielenterveyden haasteita. Tyttöjen ja vanhempien nuorten oireilu oli yleisempää, samoin niiden, jotka eivät asuneet biologisten vanhempiensa kanssa.

– Turvallinen perheympäristö on nuorille keskeinen suojaava tekijä. Kun sota hajottaa perheitä tai vie läheisiä, tuo turva katoaa. Silloin nuoret jäävät epävarmuuden ja turvattomuuden keskelle, Sourander sanoo.

Tutkimusryhmä painottaa, että Ukrainan nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaan kiireellisiä ja pitkäjänteisiä toimia.

– Tarpeen ovat erityisesti helposti saavutettavat, traumaosaamiseen perustuvat digitaaliset palvelut perheiden tukemiseksi sekä koulujen ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutus sodan aiheuttamien mielenterveysoireiden tunnistamiseen ja hoitamiseen, sanoo professori Olga Osokina, joka työskentelee Donetskin kansallisessa lääketieteellisessä yliopistossa sekä Turun yliopiston vierailevana professorina.

Tutkimus Mental Health of Ukrainian Adolescents After Russian Invasions julkaistiin lääketieteellisessä JAMA Pediatrics -lehdessä 8. joulukuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)