Suomalaiset avaavat osakesäästötilin yhä useammin, mutta moni jättää tilin tyhjäksi. Danske Bankin kyselyn mukaan suomalaiset kokevat osakesijoittamisen esteiksi rahan puutteen, saamattomuuden ja sijoittamisen vaikeuden. Automaattinen sijoittaminen osakesäästötilille voisi helpottaa monen suomalaisen sijoittamisen aloittamista.

Suomi on unohdettujen osakesäästötilien maa. Danske Bankin tuoreen sijoittamista ja säästämistä koskevan Sijoittavat suomalaiset 2025 -selvityksen mukaan joka viides suomalainen on avannut osakesäästötilin, mutta heistä neljännes ei ole vielä siirtänyt tilille lainkaan varoja.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten osakesäästötileillä oleva mediaanisumma on laskenut vuodesta 2020: nyt se on 2 613 euroa, kun neljä vuotta sitten mediaani oli 4 643 euroa.

Suurin syy osakesäästötilin tyhjyydelle on edelleen rahan puute (29 %), mutta sen merkitys on pienentynyt keväästä 2024, jolloin peräti 59 prosenttia piti sitä pääsyynä. Nyt saamattomuus (26 %) ja osakesijoittamisen koettu vaikeus (23 %) ovat nousseet lähes yhtä merkittäviksi esteiksi. 14 prosenttia heistä, joilla on tyhjä osakesäästötili, kertoo, etteivät he käytä tiliä, koska sen avulla ei voi sijoittaa rahastoihin.

– Viime aikojen taloustilanne ja kotitalouksien kurimus ovat vaikuttaneet suomalaisten säästämismahdollisuuksiin. Monella rahat ovat menneet elämiseen ja kohonneisiin korkoihin. Ostovoima on kohenemassa, ja esimerkiksi Danske Bankin suhdannekatsauksen mukaan työttömyys laskee ensi vuonna. Tämä luo uskoa siihen, että yhä useammalla suomalaisella olisi tulevaisuudessa mahdollisuus kasvattaa omaa varallisuuttaan säästämällä ja sijoittamalla, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto tiedotteessa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2020 lanseeratun osakesäästötilin suosio on kasvanut nopeasti Suomessa: vuonna 2020 tilejä oli 93 537, ja vuonna 2024 jo 256 277. Danske Bankin tutkimuksen mukaan säästävien ja sijoittavien osuus väestöstä on jatkanut kasvuaan. Samasta kyselystä selviää, että erityisesti nuoret, miehet, suurituloisimmat ja uusmaalaiset ovat avanneet osakesäästötilejä.

Selvityksestä ilmenee, että osakesäästötilin käytön monipuolistaminen, esimerkiksi kuukausisäästämisen automatisointi, lisäisi kiinnostusta sen hyödyntämiseen. Osakesäästötilin kautta sijoittavista vastaajista 11 prosenttia kertoo, että he haluaisivat sijoittaa automaattisesti, mutta se ei ole onnistunut tähän mennessä.

– Sijoittaminen on hyvä keino oman varallisuutensa kasvattamiseen. Vaikka osakesäästötilit ovat monella vielä vajaakäytöllä, uskomme tilanteen muuttuvan lähivuosina. On tärkeää ymmärtää, ettei vaurastuminen vaadi lottovoittoa, vaan omaa varallisuuttaan ja taloudellista mielenrauhaa on mahdollista rakentaa myös pieni askel kerrallaan, muistuttaa Danske Bankin henkilöasiakkaiden säästämisestä ja sijoittamisesta vastaava johtaja Mikko Kotilainen.

Danske Bank täydensi sijoitusvaihtoehtojaan lokakuun lopussa tuomalla mahdollisuuden automaattiseen kuukausisäästämiseen osakesäästötilille. Säännöllinen Säästäminen -palvelussa (Säännöllinen osakesijoittaminen) on nyt mahdollista säästää osakkeisiin pienelläkin kuukausisummalla ja matalilla kustannuksilla: palvelusta veloitetaan vain 0,2 prosentin välityspalkkio ilman euromääräistä minimipalkkiota.

– Suomalaisissa on paljon hyödyntämätöntä sijoittamispotentiaalia. Säännöllinen osakesijoittaminen täydentää hienosti muita sijoitusvaihtoehtojamme ja avaa samalla yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden sijoittaa suoriin osakkeisiin. Paras aika alkaa sijoittaa ja rakentaa omaa varallisuuttaan on juuri nyt, Kotilainen muistuttaa.

Danske Bankin kyselyssä selvitettiin suomalaisten toimintatapoja säästämisen ja sijoittamisen suhteen sekä näkemyksiä osakesäästötilistä. Kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (yli 18-vuotiaat), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (N=1 514) keskimääräinen virhemarginaali on noin 2,2 prosenttiyksikköä (95 %:n luottamustasolla) suuntaansa. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 26.9.– 6.10. Kyselyn Danske Bankille toteutti YouGov.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)