Sosiaalisella paineella on suuri vaikutus nuorten nikotiinin käyttöön ja asenteisiin. Tämä selvisi Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten yläkouluissa toteutetusta kyselytutkimuksesta. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan käytä nikotiinituotteita.

– Kyselyyn vastasi 694 nuorta, ja siitä selvisi, että yli 80 prosenttia yläkoululaisista ei käytä mitään nikotiinituotteita. 63 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa raittiita, kertoo Turun ammattikorkeakoulun koordinoiman Vinssi-hankkeen tutkimus- ja viestintävastaava Minna Salakari.

Tutkimus osoitti, että nuuskaa tai nikotiinipusseja käytti 12 prosenttia, sähkösavukkeita 16 prosenttia ja perinteisiä savukkeita seitsemän prosenttia vastaajista. Nikotiinituotteiden käyttö lisääntyi selvästi luokka-asteen myötä.

Yksi tärkeimmistä havainnosta on, että nuorilla nikotiinituotteiden käyttöön liittyy voimakkaasti sosiaalinen paine. Salakarin mukaan nuoruus on vaihe, jossa halutaan kuulua joukkoon. Lisäksi pelko ulkopuolelle jäämisestä on todellinen.

– Nuori alkaa miettiä, miten hän voi olla samankaltainen kuin muut ja miten hän pääsee mukaan porukkaan. Ja jos siinä porukassa käytetään nikotiinia tai muita päihteitä, niin nuori itsekin alkaa käyttää niitä helpommin, Salakari sanoo.

Kyselyssä 74,6 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että kaverit lisäävät nikotiinin käyttöä.

– Käyttäjien lähipiirissä oli keskimäärin yli viisi nikotiinituotteiden käyttäjää, kun taas ei-käyttäjien ympärillä alle kaksi. Tutkimus osoitti, että mitä enemmän käyttäjiä on ympärillä, niin sitä todennäköisemmin nuori itsekin käyttää. Tämä on tärkeä havainto, sillä myös nuoret tunnistavat kavereiden vaikutuksen, Salakari täsmentää.

Salakarin mukaan Vinssi-hankkeen tutkimus auttaa kohdentamaan ehkäisevän päihdetyön toimenpiteitä erityisesti niihin ryhmiin, joissa nikotiinituotteiden ja alkoholin käyttö on yleisintä, ja tukee nuoria tekemään terveydelle suotuisia valintoja jo varhaisessa nuoruudessa.

Hänestä onkin tärkeää miettiä, miten voidaan luoda positiivista vertaispainetta erilaisiin ryhmiin.

– Emme voi tehdä terveydenedistämisen työtä vain yksilötasolla, koska nuoret muodostavat hyvin erilaisia ryhmiä. Meidän tulee huomioida erilaiset terveyteen liittyvät asenteet ja mielenkiinnonkohteet, hän pohtii.

Salakarin mielestä on hyvä vaikuttaa myös toiseen suuntaan: jos kaveripiiri pysyy päihteettömänä, myös yksittäiset nuoret valitsevat päihteettömyyden.

– Savuttomuus koetaan tutkimuksen mukaan jo nyt muodikkaana, ja tästä kannattaa pitää kiinni. Ryhmässä voi olla sellaista positiivista vertaispaineitta, johon kannattaa panostaa.

Yksi haaste on, että Salakarin mukaan nuoret eivät tunnista, että nikotiini aiheuttaa todella voimakkaan riippuvuuden ja kiusallisia riippuvuusoireita.

– He eivät tunnista vierotusoireiksi sitä, että esimerkiksi pää särkee, on vaikea keskittyä, muistin toiminta heikkenee, vatsa on kipeä ja olo on hermostunut tai ärtynyt. Myös uni ja liikuntasuoritukset heikentyvät. Salakarin mukaan osan nikotiinin käyttäjistä on todella vaikea päästä eroon tuotteista.

– Lopettamisessa pitäisi olla koko porukka mukana ja tukena. Ja koska nuori ei tunnista riippuvuusoireita, niin läheisen pitäisi tiedostaa oireet. Tärkeää on myös, ettei nikotiinin käyttöä normalisoida kotona eli nikotiinipussien ei tulisi olla esillä samalla tavoin kuin leipäpussit. Nikotiini ei kuulu myöskään kouluympäristöön millään tavoin.

Marianne Rovio