Kupittaan aseman kulmilla nykyään kulkeva tuskin näkee mitään, mikä perustelisi Tykistökadun nimeä. On juna-asema, on sairaala ja on IT-keskittymä, mutta vilkkaalla kadunpätkällä Itäisen Pitkäkadulta Kalevantielle johtavalla osuudella ei ole näkyvissä erityisemmin mitään puolustusvoimiin liittyvää.

Kovin kaukana Tykistökatu ei kuitenkaan sijaitse Sirkkalan kasarmialueesta, johon 1846 sijoitettiin Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoona, joka oli 1850-luvun molemmin puolin osa Suomen suuriruhtinaskunnan armeijaa. Krenatööritarkk´ampujapataljoona poistui Sirkkalan kasarmista ja Turusta 1857 ja suomalainen sotaväki vaihtui kasarmilla venäläiseksi 1860-luvulla. Venäläinen vaihe jatkui 1900-luvun alkuun ja Suomen itsenäistymiseen.

Kasarmi toimi myös vankileirinä sisällissodan aikaan. Puolustusvoimien hallussa Sirkkalan kasarmi oli 2000-luvun alkupuolelle asti. Viimeiseksi siellä toimi Turun ja Porin sotilasläänin esikunta.

Tykistö oli keskeinen osa Sirkkalan kasarmin elämää 1940-luvulla. Tuolloin kasarmille oli sijoitettu Kenttätykistörykmentti 2, jonka mukaan Tykistökatu myöhemmin nimettiin. Myös 1920- ja 1930-luvuilla Sirkkalan kasarmille oli sijoitettu tykistöjoukkoja silloin tällöin.

Nykyisen Kiinanmyllynkadun tienoilla on myös ilmeisesti ollut jo ruotsinvallan aikana tykistöhalli. Puolustusvoimien jälkeen Sirkkalan kasarmin rakennukset siirtyivät Turun yliopiston käyttöön.

Ilkka Lappi