Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) tuore selvitys Jokaisen numeron takana on ihminen paljastaa karua kuvaa kyselyyn vastanneiden lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta kesällä. Kyselyyn vastanneista perheistä kolme neljästä kokee jatkuvasti tai usein huolta ja stressiä siitä, riittävätkö rahat arjen perusmenoihin. Tulokset osoittavat, että osa lapsiperheistä kamppailee vakavien taloudellisten haasteiden kanssa, ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat näissä perheissä pahentaneet tilannetta entisestään.

Nettikyselyyn vastasi yli 400 erilaisessa elämäntilanteessa olevaa lapsiperhettä. Kyselyn tarkoituksena on ollut kerätä ja nostaa esiin lapsiperheiden kokemuksia omasta taloudellisesta tilanteestaan ja tulevaisuuden näköaloistaan. Kyselyn painopiste on ollut vastaajien omien subjektiivisten kokemusten esiin saamisessa. Kysely ei ole tilastollisesti edustava väestökysely, mutta tuloksilla voi olla myös laajempaa ja yleistettävämpää merkitystä varsinkin heikossa tilanteessa olevien lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kuvaajana.

Kyselyyn vastanneiden perheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt viimeisen vuoden ja viime kuukausien aikana sosiaaliturvan heikennyksistä ja elinkustannusten noususta johtuen. Ruoan ja asumisen kallistuminen ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat ajaneet perheitä tilanteeseen, jossa päivittäisistä menoista on pakko tinkiä. Kyselyyn vastanneesta perheistä kolme neljästä kokee jatkuvasti tai usein huolta ja stressiä siitä, riittävätkö rahat arjen perusmenoihin.

Perheiden antamat vastaukset kertovat karua kieltä siitä, miten he joutuvat elämään kädestä suuhun, venyttämään euroa joka päivä ja miettimään koko ajan, miten selvitä. Perheen tilannetta yritetään helpottaa etsimällä ruokaa alennustuotteina, turvautumalla hävikkiruokaan ja hakemaan sitä ruokajonosta. Osalla tilanne on niin tiukka, että vanhempi joutuu tinkimään jopa omasta ruuastaan lasten hyväksi. Vastaajilla on huoli, että samalla joutuu tinkimään ruuan terveellisyydestä.

Ensi- ja turvakotien liitto pitää välttämättömänä, että ruuan hinnan nousua hillitään, varmistetaan kohtuuhintainen asuminen lapsiperheille etenkin pääkaupunkiseudulla ja jatketaan energian hinnan hillintään liittyviä toimia. On myönteistä, ettei ruoan arvonlisäveroa korotettu ja on pidettävä huoli siitä, ettei sitä missään vaiheessa koroteta.

Kyselyn vastauksista nousi hälyttävästi esiin vauvaperheköyhyys. Puolet vastanneista lapsiperheistä oli huolissaan siitä, saako turvattua vauvan tai lapsen välttämättömät tarpeet, ruuan, vaipat, vaatteet, terveyden ja virikkeet. Vastaajien taloudellisen tilanteen heikentyminen on aiheuttanut suurimmassa osassa vastanneista perheitä huomattavaa stressiä, mikä vaikuttaa vauvaan ja lapsiin.

– Varhaislapsuus luo edellytykset lapsen turvalliselle kehitykselle ja myöhemmälle yhteiskunnassa pärjäämiselle. Köyhyys vie vanhemmilta voimavaroja ja se vaikuttaa vanhemman kykyyn vastata vauvan tarpeisiin. Vauva-ajan köyhyys vaurioittaa vakavasti ja pahimmillaan elämänmittaisesti. On tehtävä pikaisesti konkreettinen suunnitelma vauvaperheköyhyyden poistamiseksi, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta tiedotteessa.

Taloudellisen tilanteen vaikeudet ovat heijastuneet vastaajien kokemuksen mukaan mielenterveyden haasteina kahdessa kolmasosassa kyselyyn vastanneista perheistä ja viidenneksessä paljon. Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että perheiden varhainen tuki varmistetaan, järjestöissä tarjolla olevan varhaisen ja matalan kynnyksen tuen jatkuvuus ja toimintaedellytykset turvataan ja kehitetään perhepalvelujen saatavuutta hyvinvointialueilla. Mielenterveyspalveluihin pääsyä on parannettava, jotta apua saadaan ahdistukseen, masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin.

Taloudelliset vaikeudet näkyvät vastanneiden lapsiperheiden arjessa myös lisääntyneinä ristiriitoina ja perheenjäsenten välien kiristymisenä. Se ei näytä lisänneen ainakaan vielä eroaikeita ja lähisuhdeväkivalta ei vastaajien mukaan ollut perheessä lisääntynyt. On ennakoitavissa, että jos tilanne pitkittyy ja vaikeutuu entisestään eikä muutosta paremmasta ole näköpiirissä, riski näihin kasvaa. Merkille pantavaa on, että vain hyvin pieni osa vastanneista perheistä koki voivansa parantaa omaa tilannettaan, ja tulevaisuuden myönteisiä näköaloja ei nähty.

Sosiaaliturvan heikennykset, etenkin asumistuen ehtojen tiukentuminen, työttömyysturvan suojaosan sekä lapsikorotusten poistaminen, ovat syventäneet taloudellista epävarmuutta. Nämä muutokset ovat lisänneet monien perheiden ahdinkoa ja tehneet arjen hallinnasta entistä vaikeampaa. Osa perheistä kokee, että järjestelmän jäykkyys ja tukien viiveet pahentavat tilannetta.

Kyselyn tuloksissa näkyy myös se, että päivittäistä arkea on joissakin perheissä jouduttu kattamaan luotoilla ja niiden kanssa on ajauduttu vaikeuksiin. Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että perheiden velkaantumista ehkäistään tehostamalla talousneuvontaa ja kehittämällä sosiaalista luototusta.

Hyvinvointialueilla on taloudellisesta tiukkuudesta huolimatta varmistettava resurssien riittävyys ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen. Sosiaalityöntekijöiden tuki on varmistettava niille toimeentulotukea saaville perheille, joilla tilanteeseen liittyy myös muuta tuen tarvetta.

Ensi- ja turvakotien liitto pitää selvityksen tulosten pohjalta välttämättömänä, että lapsiperheisiin kohdistuneita etuusleikkauksia kohtuullistetaan. Lapsiperheköyhyyden vähentämiseen on määrätietoisesti tartuttava ja pidettävä kiinni sitoumuksesta vähentää köyhyydessä elävien lasten määrää 30 000 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Sosiaaliturvakomitean työtä on välttämätöntä jatkaa ja huolehdittava etuuksien riittävästä tasosta.

Kysely toteutettiin avoimena nettikyselynä kesäkuussa. Vastauslinkkiä ja -pyyntöä jaettiin liiton jäsenyhdistysten kautta lapsiperheille ja laajemmin verkon kautta bannerimainontana kohdennetusti vauvaperheitä kiinnostavien mediasisältöjen yhteydessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)