Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Sote-uudistus aiheutti ison muutoksen kuntien ammattijakaumaan, joten sairauspoissaolojen kehitystä ei voi enää suoraan verrata aiempaan. Kevan ja Kelan tilastot kuitenkin tukevat oletusta myönteisestä kehityksestä.

Kunnissa sote-uudistuksen jälkeen jatkaneilla työntekijöillä sairauspoissaolot ovat laskeneet vuonna 2023 vuoden 2021 tasolle. Koronapandemian aiheuttama piikki vuoden 2022 sairauspoissaoloissa näyttää olleen väliaikainen.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kunnan työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sote-uudistus vei vuoden 2023 alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusalojen työntekijät suurelta osin pois kuntien palkkalistoilta. Suurimmat ammattiryhmät kunnissa ovat nykyään esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen opettajat, joiden määrä tutkimusaineistossa on pysynyt suhteellisen muuttumattomana.

Kunnissa sote-uudistuksen jälkeen jatkaneilla työntekijöillä sairauspoissaolot ovat laskeneet vuoden 2021 tasolle. Koronapandemian aiheuttama piikki vuoden 2022 sairauspoissaoloissa näyttää olleen väliaikainen.

– Aineistosta on vaikeaa päätellä, mikä osa vähennyksestä johtuu koronapandemian laantumisesta ja siten aidosti sairastavuuden vähentymisestä ja mikä osa on seurausta muutoksista tutkimusjoukon ammattirakenteessa, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

Kelan ja Kevan tilastot tukevat kuitenkin oletusta sairauspoissaolojen laskevasta trendistä. Kevan tilastoissa julkisen sektorin henkilöstön sairauspoissaolot laskivat vuonna 2023 lähes vuoden 2021 tasolle. Myös Kelan tilastoimat pitkät poissaolot kertovat, että koko työväestössä sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä väheni noin kolme prosenttia vuosien 2023 ja 2022 välillä.

Vuoden 2022 piikki sairauspoissaoloissa näkyi kaikissa ikäryhmissä, ja vuonna 2023 on palattu edellisten vuosien tasolle.

Alle 30-vuotiailla työntekijöillä on edelleen kaikkein eniten sairauspoissaoloja ikäryhmittäin vertailtuna. Nuorimmassa ikäryhmässä sairauspoissaolopäiviä kertyi vuodessa keskimäärin 18,3 päivää. Vähiten sairasti 40–50-vuotiaiden ryhmä, jossa vastaava luku oli 14,7 päivää.

Erot ikäryhmien välillä ovat kaventuneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.

– Erityisesti vanhimmassa ryhmässä sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2000-luvun alkuun verrattuna. Nuorten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat poikkeus muuten myönteiseen kehitykseen, ja sitä voi pitää huolestuttavana, Ervasti sanoo.

Kelan tilastojen mukaan nuorilla työntekijöillä sairauspoissaolojen syyt liittyvät useimmiten mielenterveyteen. Mielenterveysongelmien, erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden, vuoksi myönnetyt sairauspäivärahat lisääntyivät vuonna 2023.

Yleisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä oli vähemmän sairauspoissaoloja kuin fyysistä työtä tekevillä.

Samankin sosioekonomisen ryhmän sisällä työskentely-ympäristö kuitenkin vaikuttaa sairauspoissaoloihin: Koulujen opettajat sairastavat vähemmän kuin varhaiskasvatuksen opettajat. Lehtoreilla ja tuntiopettajilla (9,9 päivää) sekä luokanopettajilla (12,7 päivää) oli Kunta10-keskiarvoa (16,6 päivää) vähemmän sairauspoissaoloja, kun taas varhaiskasvatuksen opettajilla oli keskiarvoa enemmän sairauspoissaoloja (22,0 päivää).

Erot sairastavuudess.a näkyvät myös nolla päivää sairastaneiden osuuksissa. Keskimäärin koko Kunta10-tutkimuksen vuoden 2023 sairauspoissaoloaineistossa joka viidennellä työntekijöistä ei ollut yhtään sairauspoissaoloa vuoden aikana.

Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevistä 30–45 prosenttia ei ollut poissa töistä oman sairauden vuoksi, kun taas lasten kanssa työskentelevillä koulunkäyntiavustajista, lastenhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista alle 10 prosenttia vältti sairauspoissaolot kokonaan.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.

Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.

Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ilman tietoa poissaolon taustalla olevasta diagnoosista.

Vuoden 2023 sairauspoissaolotilasto perustuu 69 915 henkilötyövuoteen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)