Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tekemän tutkimuksen mukaan alueen sekajätteen koostumuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Painavalla biojätteellä on edelleen merkittävä rooli kotien roskapusseissa, vaikka erilliskeräyksen lisäännyttyä asukkaat lajittelevatkin biojätettä entistä ahkerammin.

Tekstiilijätteen aiempaa suuremman osuuden arvioidaan kertovan muun muassa ultrapikamuodin suosion kasvusta. LSJH:n säännöllisesti toteuttama seurantatutkimus tuottaa tärkeää tietoa kotitalouksien kulutustottumuksista ja jätteen koostumuksesta niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueella syntyvän sekajätteen koostumusta selvitettiin toukokuussa järjestetyssä koostumustutkimuksessa. Turun Topinojan jätekeskuksessa avattiin kotitalouksien roskapusseja pussi kerrallaan ja lajiteltiin niiden sisältö eri jätejakeisiin.

Tutkimuksessa selvisi, että kovin suuria muutoksia aiempien tutkimusten tuloksiin verraten ei tänä vuonna ollut. Suurin osuus sekajätteen painosta muodostuu edelleen biojätteestä: tutkimuksessa biojätettä oli sekajätteen seassa 34 prosenttia eli noin kolmannes.

Edellisessä vuoden 2022 koostumustutkimuksessa biojätteen osuus nousi aiempia vuosia korkeammalle, mutta laski taas tämän vuoden tutkimuksessa samalle tasolle vuoden 2019 tutkimuksen tulosten kanssa. Tarkempi tarkastelu paljasti, että keittiöjätteen (kuten kahvinporot ja perunankuoret) osalta lasku oli merkittävä (-7,6 %), mutta samaan aikaan ruokahävikin (pakkauksissa olevat elintarvikkeet) osuus oli noussut (+2,6 %) viime tutkimukseen verrattuna.

– Heilahtelu biojätteen osuudessa saattaa selittyä korona-aikana lisääntyneellä etätyöskentelyllä ja ruoan laittamisella aiempaa enemmän kotona. Nyt on taas palattu työpaikoille ja lounasravintolohin, LSJH:n tutkimus- ja kehityspäällikkö Miia Jylhä arvelee tiedotteessa.

Tekstiilijätteen osuus sekajätteen roskapussista vaikuttaa tutkimuksen perusteella olevan kasvussa.

Jylhän mukaan tekstiiliä ei kuitenkaan lajitella huonommin kuin ennen, sillä vaatteita tuodaan myös poistotekstiilin keräykseen koko ajan enemmän.

– Kasvu tekstiilijätteen määrässä kertoo nähdäksemme tekstiilien kulutusmäärien yleisestä kasvusta sekä pikamuodin ja ultrapikamuodin aiheuttamasta vaatteiden elinkaaren lyhenemisestä. Vaatteet ovat valitettavasti yhä nopeammin roskiskamaa, Jylhä toteaa.

Koostumustutkimusten aikasarja kertookin ennen kaikkea siitä, minkälaisia tuotteita kotitalouksissa kulutetaan, ja miten kulutustottumukset muuttuvat.

– Lajittelumahdollisuuksien lisääntyminen ja muutokset lajittelutottumuksissa eivät suoraan ole pääteltävissä sekajätteen koostumuksesta. Roskiksen sisältö kertoo erityisesti siitä, mitä kaupasta kotiin kannamme. Toivottavasti kehitys näkyisi jatkossa erityisesti sekajätteen vähenevänä kokonaismääränä, Jylhä sanoo.

Hyvin suuri osa tutkitusta jätteestä oli erilaista pakkausjätettä, erityisesti muovipakkauksia ja kartonkia. Metallia ja lasia taas oli sekajätteen joukossa hyvin vähän.

– Tutkimuksessa on mahdotonta arvioida, mikä osa sekajätteen seassa olevista roskista olisi alun perin ollut kierrätyskelpoista, sillä esimerkiksi kuidut vettyvät ja likaantuvat muun jätteen seassa. On kuitenkin selvää, että yleisesti pakkausjätteen kotilajittelussa on vielä monella kehitettävää.

Vaarallisten jätteiden, SER-jätteen sekä puujätteen osuudet sekajätteen seassa ovat olleet kaikkina tarkasteluvuosina vähäiset ja laskemaan päin.

– LSJH:n alueen asukkaat osaavat pääosin lajitella kyseiset jätteet oikein. Kuluttajat tietävät yhä paremmin, että ympäristölle ja ihmisille vaarallisten jätteiden oikeaoppinen käsittely on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta tällaisia jätteitä tietysti myös syntyy huomattavasti harvemmin kuin vaikkapa päivittäistä pakkausjätettä.

Jätelain muutosten ansiosta biojätteen erilliskeräys on laajentunut tänä keväänä koskemaan kaikkia taajama-alueen kotitalouksia. Siirtymäaika päättyi heinäkuussa, jonka jälkeen kaikissa taajama-alueen kiinteistöissä biojäte tulisi joko kompostoida tai lajitella erilliseen astiaan.

Jätelain muutosten myötä myös pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet ovat laajentuneet koskemaan yhä useampia asuinkiinteistöjä. Pakkausjätteiden keräys on laajentunut taajama-alueiden yli viiden huoneiston taloyhtiöihin jo viime vuonna.

– Tutkimuksessa taajama-alueiden suurempien taloyhtiöiden sekajätteessä, joissa biojätettä on lajiteltu erikseen jo pidempään, oli hieman vähemmän biojätettä verrattuna pientaloihin ja haja-asutusalueen kotitalouksilta kerättyihin näytteisiin, Jylhä pohtii.

Kuntien jätelaitoksilla on pitkä perinne tuottaa tietoa siitä, minkälaista jätettä kotitalouksissa syntyy. Tieto on arvokasta ja tarpeellista sekä seudullisen että valtakunnallisen jätesuunnittelun pohjaksi.

– Tulokset auttavat meitä LSJH:lla kehittämään ympäristöneuvontaamme sekä jätehuollon palveluita entistä paremmiksi. Samalla tieto on arvokasta valtakunnallisesti, sillä meidän laillamme myös muut kuntien omistamat jätelaitokset tuottavat jätteen koostumustietoa valtakunnalliseen tietopankkiin. Olisi arvokasta, jos myös muilta yhteiskunnan sektoreilta olisi tarjolla vastaavanlaista tietoa, Jylhä toteaa.

LSJH:n koostumustutkimus toistetaan noin kahden vuoden välein, mikä mahdollistaa sekajätteen koostumuksen muutosten seurannan pitkällä aikavälillä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)