Kuluttajaliitto kysyi sähkönkäyttäjiltä kokemuksia uudenlaisesta sähkösopimustyypistä, joka sisältää jousto-ominaisuuden kulutuksen mukaan. Kuluttajaliiton kyselyyn vastasi viikon aikana 303 kuluttajaa, jotka halusivat jakaa kokemuksensa. Valtaosa kyselyyn vastanneista (noin 83 %) ei pitänyt sopimustyyppiä itselleen sopivana ja olivat pettyneitä muun muassa hinnoittelun ennalta-arvaamattomuuteen sekä kertoivat, ettei sähkönkäytön ajoittaminen edullisiin ajankohtiin näyttänyt näkyvän säästöinä sähkölaskussa.

Sähköyhtiöt ovat alkaneet myydä kuluttajille uutta sopimustyyppiä, joka on yhdistelmä pörssisähkön ja kiinteän sähkön ominaisuuksia. Näitä hinnan jousto-ominaisuuden sisältäviä sopimustyyppejä on alettu kutsua esimerkiksi kulutusvaikutus- tai hybridisopimuksiksi.

– Yhteensä 250 vastaajaa (noin 83 %), raportoi negatiiviseksi luokiteltavasta kokemuksesta hybridisähkösopimukseen liittyen, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell tiedotteessa.

– 28 vastaajaa (noin 9 %) puolestaan oli tyytyväisiä sopimustyyppiin. 25 (noin 8 %) vastauksista oli neutraaleja. Kursiivilla olevat tekstit tiedotteessa ovat lainauksia kyselyn vastauksista.

Hyviä kokemuksia suurella sähkönkulutuksella ja automaatiolla

Sähkönkulutuksen automaatio nähtiin tärkeänä tekijänä säästöjen syntymisessä. Tiettyjen laitteiden käyttö tulee voida automatisoida hetkiin, jolloin sähkö on edullista. Vastaajat, jotka kokivat sopimustyypin soveltuvan itselleen, omistivat usein sähköauton. Hybridisopimus nähtiin myös eräänlaisena vakuutuksena, jolloin hinnanvaihtelut eivät ole niin arvaamattomia kuin pörssisähkösopimuksissa.

– Säästövaikutusta omaan sähkölaskuun vaikuttaakin tulevan silloin, kun on sekä automaatiota että suuri sähkön kulutus, arvioi Beurling-Pomoell.

Yhteensä 33 (noin 11 %) vastaajaa oli sitä mieltä, että sähkön hinnanvaihteluiden vaikutusta omaan sähkölaskuun on vaikeaa arvioida. Hankaluuksia aiheuttaa etenkin se, että sähkön hinta suhteutetaan koko kuukauden keskimääräiseen sähkön hintaan, eikä päiväkohtaiseen hintaan. Pelkkä päiväkohtaisten halpojen tuntien hyödyntäminen sähkönkäytössä ei välttämättä johdakaan säästöön, jos kyseiset päivät olivat kuitenkin kuukauden keskimääräistä sähkön hintaa kalliimpia.

Jopa lähes viidennes vastaajista (noin 19 %, 57 vastaajaa) koki tulleensa huijatuiksi tai piti hybridisopimuksia huijauksena. Kommenteissa ihmeteltiin, ettei sähkön hinta painu miinukselle, vaikka sähkönkäytön ajoittaisi esimerkiksi sähköyhtiön tarjoaman sovelluksen ohjeistuksien mukaisesti halvoille tunneille.

– Tämä voi johtua esimerkiksi väärinymmärryksestä sähkön hinnan laskentatavassa, sillä hinnanmuodostuksen kaavat ja markkinointi koetaan hankaliksi ymmärtää, Beurling-Pomoell pohtii.

Sopimustyyppi ei vaikuttaisi vastaajien kokemusten mukaan sopivan myöskään niille, joiden sähkönkulutus on jo valmiiksi pientä. Pienillä kulutusmäärillä kulutuksen keskittämisestä edullisiin tunteihin ei vastaajien kertoman perusteella vaikuttanut olevan juurikaan hyötyä.

Vastaajat kommentoivat myös, ettei sopimustyyppi sovellu kerrostalossa asuville, sillä omaan sähkölaskuun voi vaikuttaa vain suhteellisen vähän. Sopimustyypin ei koettu myöskään soveltuvan lapsiperheen arkeen, sillä perheen elämää ei ole aina mahdollista aikatauluttaa pörssin mukaan.

Sähkösopimusten hintavertailu on kokemusten perusteella muodostunut aiempaa haastavammaksi, sillä monet vertailusivustot tarjoavat kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten sijaan halvimpina vaihtoehtoina hybridisopimuksia. Hintavertailun hankaloituminen hybridisopimusten seurauksena mainittiin kuudessa kommentissa.

Hybridisopimusten markkinointia pidettiin usein niin epäselvänä, ettei keskivertokuluttaja saa selvää sähkön hinnan muodostumiseen vaikuttavista hintakaavioista.

– Markkinoinnissa on annettava tiedot, jotka kuluttaja tarvitsee kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän riittävien tietojen kanssa ei olisi tehnyt, muistuttaa Beurling-Pomoell kuluttajansuojalain vaatimuksista.

Markkinoinnin voidaan katsoa olevan harhaanjohtavaa, mikäli nämä edellytykset eivät täyty. Kyselyyn vastattiin Kuluttajaliiton verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta. Kyseessä on avoin kysymys, johon pyydettiin kertomaan kaikenlaisista kokemuksista uuteen sähkösopimustyyppiin liittyen. Käsitelty aineisto kerättiin kyselystä aikaväliltä 12.–19. elokuuta. Vastauksia aineistossa oli 303.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)