Suomi on riippuvainen Itämeren kriittisen infrastruktuurin toiminnasta. Millaisia ovat erilaiset uhkakuvat ja miten niihin on varauduttu? Mitä voimme tehdä yhteiskuntana varautuaksemme erilaisiin uhkakuviin?

Tästä aiheesta puhutaan Eurooppa-foorumissa Turun AMK:n tuottamassa ohjelmaosuudessa torstaina 29. elokuuta. Luvassa on Merivoimien esikunnan kommodori Marko Laaksosen puheenvuoro sekä paneelikeskustelu, johon ottavat osaa Laaksosen lisäksi Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori sekä Miltton Networksin osakas ja johtava asiantuntija Sauli Hievanen.

Turun AMK:sta osallistuu johtava yliopettaja ja tutkimusvastaava Jarkko Paavola. Ohjelmaa juontaa Ylen toimittaja Ari Welling.

Keskustelun aiheena on, kuinka Suomi on täysin riippuvainen meriliikenteen toimivuudesta ja meren alla kulkevien kaapeleiden tietoliikenneyhteyksistä. Tämä asettaa Suomen haavoittuvaan asemaan ja se vaatii varautumista.

─ Kaikkien kansalaisten on hyvä ymmärtää varautumisen tärkeys ja kuinka toimia kriisitilanteessa. Selviytyminen lähtee siitä, että ymmärrämme haasteet, Paavola muistuttaa tiedotteessa.

TKI-toiminnalla on suuri rooli siinä, millaisia keinoja varautumiseen tulevaisuudessa tarjotaan ja millaista koulutusta opiskelijoille on saatavilla. Turun AMK:ssa tehdään tutkimustyötä liittyen sekä kyberturvallisuuteen että uusien teknologioiden hyödyntämiseen valvontatehtävissä. Esimerkiksi ARPA-hankkeessa on luotu kokeilualusta autonomisille kulkuneuvoille, kuten aluksille.

─ Merivoimien ja Rajavartioston resurssit eivät riitä kaiken kriittisen infran valvontaan. Miehittämättömät pinta-alukset voisivat olla yksi ratkaisu vesialueiden valvontaan pienentämään ihmisille kasautuvaa työmäärää, Paavola sanoo.

─ Autonomisten alusten avulla voitaisiin nopeuttaa toimintaa siten, että viranomaiset saisivat varoitukset aikaisemmin, että nyt täytyy reagoida esimerkiksi johonkin huomiota herättävään toimintaan.

Autonomisten alusten käyttö on kuitenkin vasta tulevaisuuden ratkaisu, sillä se vaatii yhä työtä ja säätelyä sekä kansainvälisellä tasolla että kotimaassa.

Keskustelutapahtumassa nostetaan esiin myös merellisen ympäristön kyberturvallisuus. Esimerkiksi satamien ja laivojen välinen tiedonvaihto ja tietoliikennejärjestelmät perustuvat pitkälti digitaalisiin järjestelmiin. Heinäkuun alusta lähtien tilattaville uusille laivoille on uudet globaalit kyberturvavaatimukset.

Samoin kuin GPS-häirintää kohdistuu lentokoneisiin, sitä kohdistuu myös laivoihin. Tämä asettaa kysymyksiä, miten kaikki toimii, jos satelliittipaikannus on häiritty.

Turun AMK:ssa meneillään olevassa CSG-hankkeessa on tekeillä meriklusterin kyberturvallisuuskäsikirja, joka laaditaan yhdessä Fintraffic-alusliikennepalveluiden kanssa. Kyberturvallisuuskäsikirjan ohjeet liittyvät kaikkiin verkossa oleviin laitteisiin, esimerkiksi komentosiltajärjestelmiin, moottoriohjaukseen, polttoaineenhallintaan sekä satamassa esimerkiksi nostureihin ja trukkeihin. Paavola muistuttaa, että kaikki on nykyään digitaalisesti ohjattua.

─ Digitalisaation edetessä kaikki laitteet olevat verkossa. Mitä enemmän verkossa on laitteita, samalla hyökkäyspinta-ala kasvaa. Siksi kyberturvallisuus on entistä tärkeämpää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)