Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjaa hyvinvointialueita tarjoamaan hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskaana oleville. Tavoitteena on estää vauvojen vakavia hinkuyskätapauksia.

Hinkuyskä on vaarallinen alle 1-vuotiaille ja aivan erityisesti vastasyntyneille, jotka eivät ole vielä ehtineet saada kolmen kuukauden iässä annettavaa ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta.

Tästä syystä THL suosittelee raskaana oleville hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskausviikoilla 16–32. Hinkuyskän vasta-aineet siirtyvät sikiöön ja antavat vastasyntyneelle suojan hinkuyskää vastaan. Rokotteen voi ottaa tarvittaessa myös myöhemmässä raskauden vaiheessa.

– Äidin rokotus raskauden aikana on turvallista. Se suojaa vauvaa hyvin elämän ensi kuukausina, jolloin vastasyntyneellä on suurin riski saada vakava hinkuyskä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.

THL:n uuden ohjauksen taustalla ovat Suomessa ja muualla Euroopassa lisääntyneet hinkuyskätapaukset erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Tämän vuoden aikana Suomessa on raportoitu yhteensä 1 233 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta. Se on selvästi enemmän kuin vastaavaan aikaan ennen koronapandemiaa, jolloin tapauksia raportoitiin tyypillisesti 200–500 koko vuoden aikana. Laboratoriovarmennetut tapaukset edustavat todennäköisesti vain pientä osaa taudin kokonaismäärästä väestössä.

Hyvinvointialueet ja neuvolat tiedottavat, miten raskaana olevien rokotukset alueella toteutetaan. Rokotuksen voi saada neuvolassa esimerkiksi osana raskausviikoille 22–24 ajoittuvaa terveystarkastusta tai muun määräaikaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Rokotus on vapaaehtoinen ja maksuton.

Rokotteena tarjotaan dtap-rokotetta, jolla on korkea suojateho imeväisikäisten hinkuyskää ja siihen liittyvää kuolleisuutta vastaan.

– Hinkuyskäkomponentteja sisältäviä rokotteita on käytetty vuosikymmeniä. Ne ovat tehokkaita vakavaa tautia vastaan, mutta suoja ei ole kovin pitkäkestoinen. Rokotteet ovat turvallisia myös raskaana oleville. Lapsen rokotusohjelmaa jatketaan normaalisti riippumatta siitä, onko äiti saanut raskauden aikana hinkuyskärokotetta vai ei, Nohynek sanoo.

Kansallisessa rokotusohjelmassa hinkuyskärokotteet annetaan lapsille neuvolassa kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä sekä 4-vuotiaana. Lisäksi tehosterokotusta tarjotaan kouluiässä kaikille 14–15-vuotiaille sekä nuorille aikuisille 25 vuoden iässä.

Jos on raskauden aikana saanut ikäkausitehosteena annettavan dtap-rokotuksen, ei toista rokotusta tarvita. Muutoin rokotusta suositellaan kaikille raskaana oleville 16 raskausviikosta eteenpäin riippumatta siitä, milloin hän on saanut edellisen hinkuyskärokotteen.

Tällä hetkellä raskaudenaikainen dtap-tehosterokote hinkuyskää vastaan on käytössä lähes kaikissa EU-maissa sekä monessa muussa korkean tulotason maassa. Suomessa uusi ohjaus rokotteiden tarjoamisesta raskaana oleville on voimassa tällä erää tammikuun 2025 loppuun asti, mutta sitä jatketaan tarvittaessa.

Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana. Taudin voi sairastaa useita kertoja elämänsä aikana, sillä sairastettu hinkuyskä ei anna pysyvää suojaa uutta tartuntaa vastaan.

Hinkuyskän tyypillinen oire on useita viikkoja, jopa 2–3 kuukautta kestävä yskä, joka muuttuu yleensä vähitellen puuskittaiseksi.

Erityisesti pienillä lapsilla yskä voi olla tikahduttavaa ja sisäänhengitys voi vaikeutua, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa. Yskänpuuskan lopussa lapsi saattaa myös oksentaa. Puuskien välillä potilas on yleensä hyväkuntoinen ja vähäoireinen.

Pienillä vauvoilla hinkuyskän oireet voivat olla epätyypillisiä ja yskä voi alkuvaiheessa puuttua kokonaan. Aluksi ainut oire saattaa olla yökkäily, oksentelu tai hengityskatkokset. Pienillä vauvoilla jo pelkkä hinkuyskäepäily on yleensä syy ottaa lapsi sairaalaseurantaan.

Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)