Valtiovarainministeriön kaavailemat leikkaukset uhkaavat suomalaisen teatterin tulevaisuutta, arvioi Suomen Teatterit ry, joka haluaa herättää päättäjät ja yleisön ymmärtämään, että suurten leikkausten myötä suomalaisille rakas taidemuoto on vaarassa.

Valtiovarainministeriön 9. elokuuta julkaistu budjettiehdotus antoi kylmää kyytiä suomalaiselle esittävän taiteen kentälle. Valtiovarainministeriö esittää, että vakiintuneiden ammattiteattereiden rahoitus vähenisi jopa 13 prosenttia, eli suhteessa enemmän kuin monilla muilla aloilla.

– Suuri yleisö ja päättäjät eivät välttämättä hahmota leikkausten mittakaavaa, mutta suomalainen teatteri nykymuodossaan on vaarassa kadota, mikäli suunnitellut leikkaukset toteutuvat, Suomen Teatterit ry:n hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljanen sanoo tiedotteessa.

Ylisuuret leikkaukset teatterin, tanssin ja sirkuksen valtionosuusrahoitukseen tarkoittaisivat pahimmillaan useampien ammattiteattereiden alasajoa ja konkursseja. Leikkaukset aiheuttavat teatterikentän näivettymistä ja lisääntyvää työttömyyttä, lasten- ja nuortenteatterin vähentymistä, suomalaisen näytelmäkirjallisuuden vaarantumista sekä kansainvälisen yhteistyön loppumista.

Nyt esitetyt leikkaukset ovat osa kehysriihessä päätettyä säästöpakettia, jossa linjattiin että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kohdistuu 50 miljoonan euron lisäleikkaukset vuonna 2025. Tästä summasta valtiovarainministeriö on jyvittänyt 60 prosenttia leikattavaksi kulttuurista, vaikka kulttuurin osuus ministeriön koko budjetista on vain noin seitsemän prosenttia.

Vuodelle 2025 esitetyt leikkaukset ovat kuitenkin vasta alkua – hallitus kaavailee mittavia leikkauksia myös vuodelle 2026.

Ammattilaisten tekemä esittävä taide – teatteri, tanssi, sirkus ja ooppera – kerää vuosittain 3–4 miljoonaa katsojaa. Valtiovarainministeriön esittämien leikkausten vaikutukset kohdistuisivat myös muille elinkeinoaloille.

– Teatterit toimivat monesti alueensa vetonauloina, joten myös ravintola-, matkailu- ja kuljetuspalvelut hyötyvät teatteritoiminnasta. Teattereihin kohdistuvilla leikkauksilla olisi moninaisia kerrannaisvaikutuksia, Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo.

Åbo Svenska Teaterin (ÅST) jakaa Stefin ja koko teatterikentän huolen.

Vuoden 2025 valtionosuusleikkaukset merkitsevät ÅST:n osalta pahimmillaan 188 000 euron menetystä. Teatteri voi menettää henkilöstötyövuosia, joita on erittäin vaikea saada koskaan takaisin. Kustannusten nousun torjuminen lippujen hintojen korotuksilla ei ole itsestäänselvyys.

ÅST:lle on tärkeää, että teatteri taiteenmuotona on kaikkien saatavilla. Leikkaukset merkitsevät pitkällä aikavälillä, riippuen toiminnan sopeuttamisesta, että tuotantoja on vähemmän ja/tai ne ovat pienempiä. Vuodelle 2026 on odotettavissa vähintään yhtä suuret valtionosuusleikkaukset. Yhtälö on erittäin vaikea.

– Paniikinomaisessa yleisön tavoittelussa teatterit saattavat nyt houkutella yhä suppeammalla ohjelmistolla, pelata niin sanotusti varman päälle. Monimuotoisuus sekä yleisössä että tarjonnassa on uhattuna, jyrähtää tiedotteessa Kira-Emmi Pohtokari, joka on ÅST:n teatterinjohtaja. Pelko huonoista katsojaluvuista tappaa intohimon ja luovuuden.

– Toiminta, jota ohjaa ainoastaan raha ja rahasta puhuminen on lyhytkatseista; haluamme toimia sisältö edellä, Pohtokari painottaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)