Työpaikoilla tapahtuu kuukausittain tuhansia liikkumisesta aiheutuvia työtapaturmia, ja inhimillisen kärsimyksen lisäksi niistä kärsii yrityksen talous. Moni tapaturma olisi estettävissä systemaattisilla toimilla ja yhteistyöllä.

Työpaikoilla sattuu vuosittain noin 90 000 työtapaturmaa, joista kolmannes tapahtuu työpaikalla liikkuessa. Yleisin syy on liukastuminen, horjahtaminen tai kompastuminen, ja viime vuonna ne aiheuttivat lähes neljänneksen kaikista työtapaturmista. Tyypillinen työympäristö tapaturmissa on tuotantolaitos, tehdas tai työpaja.

Yrittäjille vastaavia työtapaturmia sattuu vuosittain keskimäärin 1 300. Näitä tapahtuu eniten rakentamisen, palvelu- ja hoitoalan töiden, kunnossapidon ja korjaamisen sekä kuljettamisen aloilla.

Liukastumisista puhutaan erityisesti talvikelien riesana, mutta kompastumisia tapahtuu myös sisätiloissa ja kaikkina vuodenaikoina. Vaikka liikkumisen aikana sattuneiden työtapaturmien määrä laskee hieman kesäisin, on hyvä muistaa, että kesäkuukausinakin se on yleisimpiä työtapaturman syitä. Liikkumisen aikana sattuvia työpaikkatapaturmia sattuu kesäaikaan noin 2 400 vahinkoa per kuukausi.

– Jalanalustapaturmien taustalla on yleensä työympäristöön liittyviä tekijöitä: Alustan liukkautta tai epätasaisuutta, merkitsemättömiä kynnyksiä tai yllättäviä korkeuseroja esimerkiksi lattiassa tai portaissa, sekä heikkoja valaistusolosuhteita. Myötävaikuttavina tekijöinä tapaturmissa voi olla esimerkiksi työntekijän kokema kiireen tunne, sylissä kannettavat – mahdollisesti näkyvyyttä heikentävät – tavarat ja samanaikainen keskittyminen esimerkiksi puhelimeen tai työvälineen käyttämiseen siirryttäessä paikasta toiseen, kertoo Fennian riskienhallintapäällikkö Vuokko Puro tiedotteessa.

– Vaikka valtaosa selviää näistä tapaturmista lievillä vammoilla ja parin päivän poissaoloilla, sattuu yli kuukauden mittaisia poissaoloja vaativia tapaturmia joka vuosi tuhansia, Puro muistuttaa.

Vuonna 2022 lähes puolet liukastumisten ja kompastumisten aiheuttamista tapaturmista työpaikalla johti yli neljän päivän poissaoloon ja noin 11,5 prosentista tapauksia seurasi yli kuukauden työkyvyttömyys.

Eniten sairaslomia vaativia työtapaturmia sattuu tuotantolaitoksilla ja tehtaissa, hoitolaitoksissa sekä työmailla. Yksittäisistä aloista palvelu- ja hoitoalan työt, tuotanto ja jalostus sekä kuljettaminen korostuvat tilastoissa.

Työelämän keskusliitto on arvioinut, että työntekijän yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle kolme kertaa tämän palkan verran: suomalaisella keskipalkalla tämä tarkoittaa noin 400 euroa täysimittaisesta työpäivästä ja yli 2000 euroa työviikosta. Arviossa on otettu huomioon tuotannon hidastuminen, korvaavan työvoiman järjestäminen ja menetetyn työajan aiheuttamat ylityöt.

– Vaikka vakuutus korvaa tapaturman aiheuttamat hoitokulut, syntyy työnantajalle siis monenlaisia muita kuluja. Lisäksi poissaolot lisäävät herkästi muiden työntekijöiden työtaakkaa, mikä voi näkyä lisäonnettomuuksina. Työympäristön laiminlyönneistä johtuvat tapaturmat voivat aiheuttaa lisäksi mainehaittoja, sanoo Puro.

Työtapaturmia kannattaa ennalta ehkäistä ennen kaikkea työhyvinvoinnin vuoksi, mutta se on myös työnantajalle taloudellisesti järkevää. Puro muistuttaa, että turvallinen työympäristö on yhteinen asia. Moni vahinko olisi estettävissä.

Kartoittakaa riskien arvioinnissa työpaikan liikkumisturvallisuus, ja huolehtikaa teknisin toimenpitein, että työympäristö on turvallinen: riittävä valaistus, tasaiset ja pitävät kulkualustat, sekä mahdollisten vaaranpaikkojen merkitseminen.

Huolehtikaa yhdessä työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä. Lattialla lojuvat esineet tai tuotteet ovat turvallisuusriski – on kaikkien asia viedä roskat ja tavarat asianmukaisille paikoilleen.

Keskustelkaa yhdessä liikkumisturvallisuudesta ja jokaisen roolista: Esimerkiksi riittävän ajan varaaminen siirtymisiin, asianmukaisten jalkineiden käyttö, ohjeiden ja turvallisten työtapojen noudattaminen sekä liikkumiseen ja ympäristön havainnointiin keskittyminen ja se, että liikkuessa ei tuijoteta esimerkiksi puhelinta tai työvälinettä, ovat tärkeitä perusasioita.

Jokaisen vastuulla on raportoida havaitsemistaan työympäristön epäkohdista turvallisuushavaintoina, jotta turvallisuutta voidaan niiden avulla edelleen kehittää.

Turvallisuusmerkintöjä on käytettävä sellaisissa paikoissa, joissa vaaroja ei voida välttää tai vähentää riittävästi muiden torjuntatoimenpiteiden avulla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)