Suomen Yrittäjät vaatii nopeita toimia sote-kriisin ratkaisemiseksi. Soteri-rekisterin isot ongelmat ovat aiheuttaneet sen, että tuhannet yrittäjät eivät voi harrastaa ammattiaan.

– Yrityksiltä on turha odottaa kasvua, jos yrittäjät eivät pääse harjoittamaan liiketoimintaa, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo tiedotteessa.

Suomen Yrittäjiin on tullut tämän vuoden aikana tullut runsaasti hätähuutoja sosiaali- ja terveysalan yrittäjiltä liittyen Soteri-rekisterin vaikeuksiin. Viranomaisten käsittelyaika on venynyt usein jopa yli puoleen vuoteen. Moni yrittäjä ei voi harjoittaa ammattiaan. Tilanne on yrittäjäjärjestön mukaan sietämätön.

Nykyisen lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen edellyttää rekisteröintiä, ja yrittäjien on odotettava myönteistä rekisteröintipäätöstä ennen toimintansa aloitusta, vaikka heillä on voimassa oleva ammattihenkilöoikeus.

Tällä hetkellä yli 3 400 yrityksen toiminta on keskeytynyt. Lupauksista huolimatta jonot eivät ole lyhentyneet. Uusi laki tuli voimaan 2024 alusta, ja lupajonot ovat koko voimassaoloajan vaihdelleet 3 200–3 900 yrityksen välillä.

– Maan hallitus on ohjelmassaan linjannut yritysten kasvun esteiden purkamisesta. Hallituksen on vihdoin ryhdyttävä riittäviin toimenpiteisiin lupajonojen lyhentämiseksi. Toisessa lisätalousarvioesityksessä myönnetty 677 000 euron määräraha ohjelmiston kehittämiseen ja ministeri Juuson määräyskirje lisätyövoimasta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle eivät muuta kriittistä tilannetta, tiistaina koolla ollut Suomen Yrittäjien hallitus toteaa kannanotossaan.

– Ongelma on rakenteellinen ja lakitekninen. Nyt lupia käsittelee Valvira ja seitsemän itsenäistä aluehallintovirastoa. Lähes puolet jonossa olevista yrityksistä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueelle, ja voimavarojen siirto eri aluehallintovirastojen välillä on osoittautunut vaikeaksi. Nyt ei ole kuitenkaan aikaa odottaa 2026 aloittavaa uutta valtakunnallista lupavirastoa.

Yrittäjäjärjestö vaatii välittömästi radikaaleja toimia kriisin ratkaisemiseksi, jotta yrittäjät voivat harjoittaa ammattiaan.

Yrittäjät edellyttää, että väliaikaispykälällä palataan valvontalakia edeltävään tilanteeseen niin, että yritykset saisivat aloittaa toimintansa ehdollisena heti hakemuksen jätettyään. Mikäli valvoja näkee rekisteröinnissä puutteita, niistä ilmoitettaisiin hakijalle ja täydennykset on toimitettava vuosi-ilmoitusten yhteydessä.

Mikäli palautus aikaisempaan malliin vaatii lakimuutosta, se voidaan käsitellä nopeutettuna hallituksessa ja eduskunnassa. Samoin lausuntoaika voi olla merkittävästi normaalia aikataulua lyhyempi. Oleellista on, että jonot saadaan nopeasti purettua ja yrittäjät pääsevät hoitamaan asiakkaitaan.

Lupaprosessin tietovaatimuksia on syytä tarkastella kriittisesti. Mikäli toimilupaa haetaan useamman aluehallintoviraston alueelle, luvat on annettava valtakunnallisesti Valviran toimesta. Toimipaikan osoitteenmuutoksessa on käytettävä riskiharkintaa. Esimerkiksi puheterapeutin työolosuhteet eivät todennäköisesti muutu juurikaan siirryttäessä kadun toiselle puolelle, mutta osoitteenmuutos vaatii rekisteröintiä. Nyt jokainen toimipaikka on itsenäinen palveluyksikkö, joka vaatii omavalvontasuunnitelman. Usean toimipaikan yrityksessä yksi omavalvontasuunnitelma on oltava riittävä edellytys toimiluvalle.

Tietovaatimusten muutos ei todennäköisesti tarvitsisi edes lakimuutosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisterihakemuksen sisällöstä, rekisteriin tallennettavista tiedoista ja rekisterin tietosisällöstä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)