OP:n ekonomistit arvioivat Suomen talouden elpymisen jatkuvan loppuvuonna vakaasti ja voimistuvan vuoden 2025 aikana. Bruttokansantuote (BKT) supistuu tänä vuonna keskimäärin 0,5 prosenttia ja kasvaa 2,0 prosenttia vuonna 2025. Tuoreessa suhdannekatsauksessa ekonomistien ennusteet ovat säilyneet huhtikuun ennusteesta ennallaan.

– Taloudesta on hyviä ja huonoja uutisia. Hyvää on, että talouden pohjakosketus on ohitettu, ja talous kehittyi jopa odotettua paremmin alkuvuonna. Huonoa on muun muassa se, että viimeaikaisten tietojen perusteella vientimarkkinoiden elpyminen on lähiaikoina yhä verkkaista. Kokonaisuutena Suomen talouden kasvunäkymä on säilynyt vuositasolla ennallaan, kertoo OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Suomen talous kääntyi alkuvuonna kasvuun. Talous jatkaa vakaata elpymistä loppuvuonna, ja talouden vauhti vahvistuu ensi vuonna laskeneiden korkojen ja vahvistuvan vientimarkkinan tukemana. Talouskasvu on verrattain hyvää vuonna 2025. Kyse on silti pohjimmiltaan paluusta verkkaiselle kasvutrendille, ja BKT:n kasvuvauhti hiipuu 1,3 prosenttiin vuonna 2026.

Vienti kärsi keväällä työtaisteluista, mutta toipui alkukesällä. Keskeisten vientimarkkinoiden Euroopassa elpyessä vienti saa lisävauhtia ja kasvaa ensi vuonna hyvää vauhtia.

Korkojen nousu iski erityisesti asuinrakennusinvestointeihin, jotka ovat olleet talouden heikoin lenkki. Rakentaminen on jo alkamassa kivuta syvimmistä montusta, ja tämä näkyy ensi vuoden investoinneissa selvästi. Investoinnit kasvavat lähivuosina hyvää vauhtia.

Yksityinen kulutus on kasvanut viime vuosina, kun ihmiset ovat käyttäneet korona-aikana kertyneitä säästöjään. Tänä vuonna reaalitulot kasvavat suhteellisen hyvin, mutta kuluttajat säästävät aiempaa enemmän, joten kulutus kasvaa verkkaisesti. Ensi vuonna kulutus piristyy ja kasvaa tulojen lisääntymistä vastaavasti.

Inflaatio on Suomessa jäänyt viime kuukausina vähäiseksi. Syksyllä inflaatio nousee muun muassa arvonlisäveron korotuksen vuoksi, ja lähivuosiksi inflaatio palaa kahden prosentin tienoille.

– Inflaatio pomppaa lähikuukausina parin prosentin tuntumaan. Tämä ei silti taita kulutuksen elpymistä, koska reaalitulot kasvavat kokonaisuutena hyvin, toteaa Heiskanen.

Työttömyys nousi ja työllisyys heikkeni aina viime keväälle saakka. Tällä erää työmarkkinatilanne vaikuttaisi olevan vakautumassa, ja talouden elpymisen myötä työmarkkinat alkavat jälleen piristyä. Työllisten määrä nousee vuonna 2026 kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, mutta työllisyysaste jää vuoden 2022 huipusta työikäisen väestön kasvun vuoksi.

– Työikäisen väestön kääntyminen kasvuun ja työmarkkinoille osallistuvien määrän lisääntyminen vahvistavat talouden kasvupotentiaalia. Pidemmän ajan kasvunäkymät tuskin jäävät kiinni työpanoksen kehityksestä. Ongelmat liittyvät työn tuottavuuden kehitykseen, arvioi Heiskanen.

Julkinen vaje on suurimmillaan kuluvana vuonna ja alkaa pienentyä sopeutustoimien ja talouden elpymisen myötä lähivuosina. Vuonna 2026 vaje on jokseenkin rakenteellisella tasollaan.

Maailmantalouden kehitys piristyi alkuvuonna niin suhdannekyselyiden kuin bruttokansantuotteen kasvulla mitattuna. Erityisesti palveluiden suhdanne elpyi. Sen sijaan teollisuuden kasvu hiipui uudestaan kesällä lupaavan alkuvuoden jälkeen. Kokonaisuutena maailmantalouden kasvunäkymät ovat lähivuosina vakaat. Maailman talouskasvu jää hieman viimeisimmän kymmenen vuoden keskiarvosta, mikä johtuu globaalisti hidastuvasta pidemmän ajan kehityksestä.

Euroalueen talous elpyi alkuvuonna lievään kasvuun viime vuoden nollakastista viennin ja kulutuksen vetämänä. Euroalueen teollisuuden vire on säilynyt yhä vaisuna, ja kokonaisuutena suhdannekyselyt heikkenivät alkuvuoden paranemisen jälkeen kesällä. Euroalue elpyminen jatkuu verkkaisesti lähiaikoina. Vuonna 2025 talous saa tukea koronlaskuista sekä globaalin teollisen suhdanteen piristymisestä, ja elpyminen vahvistuu.

Inflaation hidastuminen pysähtyi alkuvuonna niin Yhdysvalloissa kuin euroalueellakin. Yhdysvalloissa hidastuva talouskasvu painaa inflaatiota vähitellen alaspäin. Euroalueella inflaatio on jo nyt kohtalaisen lähellä keskuspankin tavoittelemaa kahden prosentin tasoa, ja inflaatiota ylläpitävä palveluinflaatio on vähitellen maltillistumassa. Euroalueen inflaatio lähenee vähitellen kahta prosenttia. Inflaation hidastumisen myötä rahapolitiikka kevenee niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa.

– Näillä näkymin Euroopan keskuspankki jatkaa koron laskuja syksyn aikana. Niiden tarkka ajoitus sekä määrä ovat vielä epävarmoja ja riippuvat vahvasti euroalueen inflaatiokehityksestä. Tämän seurauksena markkinakorkojen suunta on syksyn aikana edelleen laskeva, mutta kehitys muistuttaa enemmän metsässä kiemurtelevaa polkua kuin viivoittimella vedetty uraa, sanoo johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Maailmantalouden riskit ovat yhä tavanomaista suuremmat. Tämä johtuu koronapandemian liikkeelle laittamasta poikkeuksellisesta tilanteesta, geopoliittisista jännitteistä sekä tavanomaisemmista suhdanneriskeistä ja pidemmän ajan kasvunäkymiin liittyvistä ongelmista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)