Miten johdetaan kriisitilanteessa? Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus selvitti, millä keinoilla opetusalan työyhteisöt pääsivät koronapandemian aikana selviytymisvaiheesta uudistumiseen. Kriisin aikana johtamisen tärkeä tehtävä on turvata perustyö ja tukea tehtävien priorisoinnissa. Tutkimushankkeessa julkaistiin käytännön toimenpidesuositukset esihenkilöille ja johtajille.

Koronapandemia toi opetusalalle ennennäkemättömän paineen kehittää etäopetusta. Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston tutkimushankkeessa tutkittiin koronapandemian aikana kertyneitä kokemuksia opetusalan johtamisessa.

Tulokset tarjoavat ratkaisukeinoja nykyisiin ja tuleviin kriisitilanteisiin. Esimerkiksi Ukrainassa käytävä sota on vaatinut uusia ratkaisuja kotimaastaan paenneiden kouluttamiseen Suomessa.

– Keskittyminen ydintehtäviin auttaa selviytymään kriisistä, ja kriisin aikana johtamisen tärkeä tehtävä on perustyön turvaaminen. Kriisin aikana tarvitaan johtajan tukea siinä, että asetetaan tehtävät tärkeysjärjestykseen. Tehtävien priorisointi on kriisissä välttämätöntä, sillä kaikkea ei voi tehdä, sanoo erityisasiantuntija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta.

Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä – UUDIS -hanketta rahoitti myös Työsuojelurahasto.

Tutkimuksen mukaan opettajien toimintakyky odottamattomassa kriisitilanteessa oli keskimäärin melko korkealla tasolla. Ammattilaiset kestivät painetta ja pystyivät tekemään muutoksia työkäytäntöihin hyvin nopealla aikataululla.

Työhyvinvointi edesauttoi opettajien toimintakykyä. Jos työtä oli liikaa, opettajilla oli liian kiire tai he olivat huolissaan oppilaista, heidän työhyvinvointinsa heikkeni. Kollegoilta ja esihenkilöltä saatu apu ja tuki puolestaan edistivät työhyvinvointia.

– Jämäkkä esihenkilötyö korostui tuloksissa voimavaratekijänä, joka tukee työntekijöiden suoriutumista ja vähentää kuormitusta. Sitouttava johtaminen oli myös yhteydessä työyhteisön innovatiivisuuteen yli tarkasteluvuosien, kertoo tutkimuspäällikkö Maarit Kauppi Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

Tutkimuksessa selvisi, että opettajien kokemus työyhteisön innovatiivisuudesta laski kriisiaikana. Esimerkiksi ohjeisiin liittyvät ongelmat olivat yleisiä. Epäselvät tai puutteelliset ohjeet voivat johtaa siihen, että uuden oppiminen ja innovatiivinen ajattelu koetaan enemmän kuormittavaksi kuin innostavaksi osaksi työtä.

– Toimintatapoja pitää pystyä uudistamaan kriisiaikana. Tutkimuksemme perusteella on tärkeä selventää ohjeisiin liittyvät ongelmat ja epäselvyydet, jottei niistä muodostu ylimääräistä kuormittajaa oppimisen ja innovoinnin tielle, sanoo tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

– Kriisiaikana työkäytäntöjen uudistaminen on kuitenkin välttämätöntä, ja johtamisella on siinä keskeinen rooli. Uuden oppimista ja ideointia voidaan tukea monin tavoin myös vaikeissa tilanteissa, kertoo tutkijatohtori Laura Urrila Vaasan yliopistosta.

Uudistumisen mahdollistava kriisijohtaminen koostuu viidestä osa-alueesta: kriisitilanteen johtaminen, innovatiivisen toiminnan tukeminen, perustehtävän tukeminen, osaamisen kehittäminen sekä yhteistyöverkostoihin panostaminen.

Tutkimustulosten pohjalta tehdyt toimenpidesuositukset on koostettu huoneentauluksi sekä täytettävään muotoon, jota voi käyttää työpaikalla tukena yhteisissä keskusteluissa. Tieto on sovellettavissa myös muille aloille, joissa tehdään itsenäistä asiantuntijatyötä ja ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)