Länsirata jäi ilman EU-rahaa. Onko ratayhteys siis kuollut ja kuopattu? Ei ole, vaikka moni niin toivoisi.

Länsiradalla, entisellä Turun tunnin junalla, tarkoitetaan oikorataa, joka yhdistää Salon ja Lohjan eli oikaisee rantarataa ja nopeuttaa yhteyttä Turusta Helsinkiin. Nykyinen yhteys eli Karjaan kautta kulkeva rantarata on sanalla sanottuna epäluotettava. Junat myöhästelevät tai rata on poikki milloin mistäkin syystä. Yksiraiteinen rantarata on peruskorjauksen kohteena mutta pullonkaula on ja pysyy. Kaksiraiteistaminen tulisi lähes yhtä kalliiksi kuin oikorata.

Moni asia on mennyt pieleen alusta asti. Yhteyttä markkinoitiin ensin tunnin junana, vaikka koko ajan on tiedetty, ettei väli taitu tälläkään muutoksella tunnissa. Tunnin ja vartin juna ei tietenkään ole yhtä iskevä slogan. Oli myös virhe myydä asiaa Turun etuna, vaikka kaiken järjen mukaan radasta hyötyy koko valtakunta. Länsirata kuvaa yhteysväliä jo paremmin.

Länsirata on ollut Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton edunvalvonnan kärkihanke mutta puolustajia on näkynyt tai kuulunut harvakseltaan. Ääntä radan puolesta ovat pitäneet lähinnä pääministeri Petteri Orpo, Turun pormestari Minna Arve ja väistyvä maakuntajohtaja Kari Häkämies. Se ei riitä.

Länsiradasta tuli poliittinen lyömäase, jolla huitovat muun Suomen siltarumpupoliitikot. Populistista huutelua kuuluu lähes kaikista maantieteellisistä ja poliittisista ilmansuunnista. Väitteenä on, ettei Länsirata ole taloudellisesti kannattava. Mistä lähtien julkisilta infrahankkeilta on vaadittu kannattavuutta? Onko yksikään moottoritie kannattava ellei niiltä ruveta perimään tietullia? Jos tällä periaatteella toimitaan, tyhjentyvään maaseutu-Suomeen ei vastaisuudessa kannata rakentaa enää minkäänlaista radan- tai tienpätkää.

Infrahankkeet mahdollistavat kasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden ja ne synnyttävät suurempia työssäkäyntialueita. Sen takia niitä tarvitaan joka puolelle Suomenniemeä.

Lasse Virtanen