LähiTapiolan toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan jopa 67 prosenttia jo työelämänsä aloittaneista kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa. Samaan aikaan Nuorten tulevaisuusraportin tuloksista käy ilmi, että yhä harvempi nuori odottaa työelämää hyvillä mielin. Elokuun alku on tyypillinen aika aloittaa työura ja siksi LähiTapiola haluaakin hälventää nuorten pelkoja tuoreiden tutkimustulosten avulla.

Nuorten työelämäpelot ovat puhuttaneet laajalti viime vuosina. LähiTapiolan tänä vuonna toteuttama kyselytutkimus selvitti jo työelämässä olevilta nuorilta aikuisilta, ovatko huolet toteutuneet työelämässä. Tutkimuksen vastaajista 63 prosenttia kokee jaksavansa työssään ja 67 prosenttia kertoo löytäneensä työn, joka kiinnostaa.

Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin aiemmin tänä vuonna julkaisema tulevaisuusraportti paljastaa, että vuonna 2024 enää 53 prosenttia vastaajista odottaa työelämää, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 82 prosenttia. Yksi huolestuttavimmista kehityskuluista on myös nuorten huoli työelämän kuormittavuudesta, sillä tällä hetkellä jopa 37 prosenttia nuorista pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa.

– Tuloksemme osoittavat, että moni nuorten työelämään liittyvä huoli ei toteudu, vaan pikemminkin töissä elämä helpottaa. Työelämää on mahdollista muovata mieleiseksi, palkitsevaksi ja suurilta osin paremmaksi kuin nuoret ehkä ajattelevat. Jos nuorten työelämäpelkoja ei saada hälvennettyä, on riskinä, että yhä useampi nuori jää työelämän ulkopuolelle. Siksi onkin koko yhteiskuntamme etu, että pelkoihin tartutaan, kertoo LähiTapiolan ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula tiedotteessa.

Kuormittavuuden lisäksi nuoria huolestutti Nuorten tulevaisuusraportissa myös riittävä palkkaus ja se, että työelämä vie liikaa aikaa vapaa-ajalta. LähiTapiolan kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista 43 prosenttia ei koe ansaitsevansa tarpeeksi rahaa ja 54 prosenttia kokee, että työ vie liikaa aikaa vapaa-ajalta. Tutkimustulokset jäävät kuitenkin pääosin positiivisen puolelle, ja yli puolet vastaajista kokeekin työn antavan enemmän vaikutusmahdollisuuksia kouluun verrattuna.

– Palkkakokemusta selittää varmasti osin se, että palkat ovat suhteellisesti pienempiä työuran alussa, mutta toki tässä on hyvä pohtia myös nykyisen taloustilanteen vaikutusta. Nämäkin kokemukset ovat työnantajille ensiarvoisen tärkeää ja työnantajien onkin hyvä pysähtyä pohtimaan miten palkkaan ja vapaa-aikaan liittyviä aiheita voidaan taklata työpaikoilla. Onko tarvetta esimerkiksi avoimemmalle palkkakehityskeskustelulle, miten henkilöstöedut voidaan tuoda tukemaan taloudellisen turvallisuuden tunnetta tai voidaanko työn ja vapaa-ajan suhdetta tasapainottaa jotenkin, pohtii Nikula.

Julkisen työelämäkeskustelun on muututtava

Viime vuoden tulevaisuusraportissa ilmeni, että nuorten työelämää koskeviin huoliin vaikuttaa muun muassa julkinen keskustelu. Julkaisemalla tuoreet tutkimustulokset LähiTapiola haluaakin muuttaa julkisen keskustelun suuntaa ja auttaa muovaamaan nuorten työelämämielikuvia positiivisempaan suuntaan. LähiTapiolan toteuttamasta kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös, että elokuu on tyypillisin aika aloittaa työelämässä ja siksi tuloksista viestitään juuri nyt.

– Moni meistä on saattanut törmätä negatiiviseen työelämäpuheeseen esimerkiksi somessa. Ei siis ole ihme, että tällaiselle julkiselle keskustelulle altistuvat nuoret ovat huolissaan työelämästä. Positiivisille työelämäkokemuksille olisi siis ehdottomasti tilaa niin somessa kuin julkisessakin keskustelussa – tähän me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa. Koemme, että työelämäkeskustelun on muututtava ja haluamme näyttää suuntaa omalla esimerkillämme, jatkaa Nikula.

– Nämä tutkimustulokset ovat merkityksellisiä niin nuorille, mutta myös koko yhteiskunnalle. Emme missään nimessä halua väheksyä heitä, joiden työ on liian kuormittavaa tai heitä, jotka eivät ole löytäneet omaa paikkaansa työelämästä. Näitä yksilöitä täytyy tukea ja auttaa löytämään omalta tuntuva suunta, Nikula lopettaa.

LähiTapiolan tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka otoskoko oli 602. Vastaukset kerättiin huhti–toukokuussa. Vastaajat ovat 25–32-vuotiaita suomalaisia, jotka ovat olleet työelämässä yhdestä yli kuuteen vuoteen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)