Hallitus on heinäkuussa lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutoksia yhdenvertaisuuslakiin koskien yhdenvertaisuuden edistämistä varhaiskasvatuksessa. Hallitus esittää poistettavaksi velvollisuutta tehdä yksikkökohtainen yhdenvertaisuussuunnitelma, vaikka on olemassa paljon tutkimusnäyttöä siitä, miten rasismia ja syrjintää esiintyy kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä läpi koko oppipolun.

– Kun alunperin vuosi julkisuuteen tieto, että hallitus kaavailee heikennyksiä varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuuteen kysyin, onko hallitus tosissaan? Ja näköjään oli. Orpon hallitus ja sen ministerit osoittavat toistuvasti sanoin ja teoin, että valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä eli niin sanottu rasisminvastainen tiedonanto ja ohjelma ovat vain sanahelinää, Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Virta toteaa tiedotteessa.

– Edistämisen sijaan hallitus tälläkin esityksellään toimii päinvastoin.

Virta muistuttaa, että Suomi on yksi rasistisimmista EU-maista Euroopan unionin perusoikeusviraston viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan. Hallituksen esityksessä on todettu rasismia ja syrjintää esiintyvän varhaiskasvatuksessa kuten muuallakin yhteiskunnassa. Esityksessä on nostettu esiin, miten suomalaisen pro gradu-tutkimuksen mukaan S2-opettajista jopa 84 prosenttia on havainnut arjen rasismia päiväkodissa. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksessa ei aina tunnisteta rasismia.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2020 julkaisema selvitys tukee pro gradu-tutkimuksen tulosta. Selvityksen vastaajista, jotka olivat osallistuneet koulutukseen Suomessa, jopa 67 prosenttia oli kokenut ihonväriin perustuvaa syrjintää tai häirintää koulutuksessa, lähes kolmasosa jo ennen kouluikää varhaiskasvatuksessa.

Yksikkökohtaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien tarve on Virran mielestäni kiistaton. Yksiköillä on jatkossakin velvollisuus tehdä tasa-arvosuunnitelma, joka kuitenkin keskittyy sukupuolten tasa-arvoon. Sen sijaan yhdenvertaisuussuunnitelmassa huomioidaan sukupuolen lisäksi lapsen ihonväri, etninen tausta, kieli ja katsomus. Jokainen varhaiskasvatusryhmä ja -yksikkö on omanlaisensa ja tarvitsee oman suunnitelmansa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen muutoksesta aiheutuvan säästön on hallituksen esityksessä arvioitu olevan yhteensä vain noin 44 000 euroa vuodesta 2025 alkaen, sillä yhdenvertaisuussuunnitelmia on usein tehty yhdessä tasa-arvosuunnitelmien kanssa. Muutosta on hallituksen esityksessä perusteltu myös henkilöstön työtuntien säästymisellä. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen on vasta 1,5 vuotta voimassa ollut velvoite, mutta sen säätämisen yhteydessä arvioitiin, että suunnitelmia laadittaessa jokaisessa päiväkodissa yksi työntekijä käyttäisi kaksi tuntia työaikaa suunnitelman laatimiseen ensimmäistä kertaa.

– Jälleen kysyn hallitukselta, että mikä asiantuntijoiden kuulemisessa on niin vaikeaa? Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, ja alan asiantuntijoiden mukaan varhaiskasvatuksen laatu heikentyy, jos toiminnan suunnittelua vähennetään. Hallituksen esitys on saanut asiantuntijoilta murskaavaa kritiikkiä niin sisällöllisesti kuin senkin osalta, että se on täysin ristiriitainen hallituksen omien linjausten kanssa, Virta summaa.

– Yhdyn Opetushallituksen lausunnossaan toteamaan, että esitys on vahva viesti Suomen hallitukselta siitä, ettei yhdenvertaisuus ole tärkeä arvo, eivätkä kaikki lapset ja huoltajat ole samanarvoisia. Toivon todella, että asiantuntijoiden palautteen myötä hallitus ei päätä toteuttaa tätä suunnitelmaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)