Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli heinäkuussa -7,2, kun se oli kesäkuussa -7,6 ja toukokuussa -10,3. Viime vuoden heinäkuussa luottamusindikaattori sai arvon -8,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,5. Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–21. heinäkuuta 1 184 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien näkemykset sekä omasta että Suomen taloudesta pysyivät heinäkuussa suunnilleen ennallaan kesäkuuhun verrattuna. Ajankohtaa pidettiin hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle ja rahankäyttöaikeita kulutukseen oli niukasti. Aikomukset ostaa asunto palautuivat toukokuussa havaituille vaisulle tasolle.

Näkemykset omasta rahatilanteesta sekä kotitalouden mahdollisuuksista säästää jatkossa kohenivat jonkin verran alkuvuoteen verrattuna.

Heinäkuussa talousluottamus oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -3,5). Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (-9,5). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (0,7). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät (-14,2). Naiset (-10,9) kuvailivat heinäkuussa talouskehitystä selvästi synkemmäksi kuin miehet (-3,6).

Kuluttajien näkemyksissä oman ja Suomen talouden nykytilasta ei tapahtunut kovin suuria muutoksia heinäkuussa kesäkuuhun verrattaessa. Myös odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät suunnilleen ennallaan. Viime vuoden heinäkuuhun verrattaessa erot olivat enimmäkseen pienet, mutta näkemykset oman ja Suomen talouden nykytilasta näyttävät hieman parantuneen.

Heinäkuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta oli edelleen hyvin heikolla tasolla. Odotukset omasta ja myös Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat vaisut.

Kuluttajista 29 prosenttia arvioi heinäkuussa, että heidän oman taloutensa tila kyselyhetkellä on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista 23 prosenttia piti omaa talouttaan edellisvuotista vahvempana. Heinäkuussa 60 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on huonompi kuin vuotta aiemmin, ja kymmenen prosenttia näki sen parempana.

Heinäkuussa 26 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 36 prosenttia arvioi maamme talouden heikkenevän. Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 27 prosenttia kuluttajista ja 17 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni heinäkuussa hieman pysyen edelleen heikolla tasolla. Kuluttajista 15 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja hieman yli puolet eli 52 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Heinäkuussa työlliset kuluttajat (palkansaajat ja yrittäjät) kokivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan edelleen suureksi. Työllisistä kuusi prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 23 prosenttia arvioi riskin kohonneen. 40 prosenttia työllisistä koki heinäkuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Heinäkuussa kuluttajien arviot kyselyhetken inflaatiosta ja hintojen muutoksesta vuoden kuluttua pysyivät suunnilleen ennallaan kesäkuuhun verrattaessa. Arviot inflaatiosta olivat kuitenkin yhä melko korkeat.

Kuluttajat arvioivat heinäkuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 5,2 prosenttia edellisvuoden heinäkuusta ja nousevat 3,9 prosenttia seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 47 prosenttia odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Heinäkuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja huonona säästämiselle. Kuluttajista 20 prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 43 prosenttia piti säästämistä kannattavana. Kuitenkin aikomuksia lainanottoon oli heinäkuussa jonkin verran tavanomaista enemmän. Kuluttajista 17 prosenttia suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan oli heinäkuussa hieman parempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Myös mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan hieman tavanomaista enemmän. Rahaa oli heinäkuussa jäänyt säästöön runsaalla puolella eli 57 prosentilla kuluttajista ja 74 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Alkuvuodesta (tammikuusta kesäkuuhun) rahaa oli jäänyt säästöön keskimäärin 55 prosentilla kuluttajista ja keskimäärin 70 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Heinäkuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista ainoastaan 11 prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana jatkuivat heinäkuussa niukkoina. Heinäkuussa 11 prosenttia kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 39 prosenttia vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa vuoden kuluessa kuluttajat harkitsivat heinäkuussa hieman varovaisemmin kuin normaalisti. Asunnon ostosuunnitelmat palautuivat suunnilleen toukokuun tasolle: uusi asunto oli mielessä hyvin harvalla kuluttajalla. Aikeita kodin peruskorjaamiseen ilmeni heinäkuussa keskimääräistä vähemmän.

Heinäkuussa 13 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 11 prosenttia kuluttajista. Vastaava osuus oli kesäkuussa 15 prosenttia ja toukokuussa 11 prosenttia kuluttajista. Heinäkuussa kuluttajista 16 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamustutkimus tehdään itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksessa on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot. Heinäkuussa kyselyyn osallistui 1 184 henkilöä ja vastausaste oli 54 prosenttia. Vastauksista 78 prosenttia tuli verkkolomakkeelta.

Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät ovat: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja omat aikomukset ostaa kestotavaroita seuraavan vuoden aikana.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)