Kun lähtee ajamaan Turusta kohti Saloa vanhaa Ykköstietä, loistaa tien oikealla puolella hieman ennen Paimionjokea kaunis tiilinen kirkkorakennus. Vuonna 1929 vihitty pieni Pyhän Jaakobin kirkko on Paimion Hevonpään ylpeydenaihe. Lars Sonckin piirtämää yksityiskirkkoa ylläpitää Pyhän Jaakobin seurakuntayhdistys, joka on vähän kuin oma seurakunta Paimion seurakunnan sisällä. Sillä on jopa omaa itsemääräämisoikeutta sekä kirkollista hallintoa.

Paimionjoki oli aikanaan merkittävä kulkuväylä sisämaan suuntaan. Alueella käytiin myös kauppaa. Pyhän Jaakobin kirkko rakennettiin keskeiselle paikalle lähelle jokea, mutta ennen 1700-luvun alkua siitä löytyy niukalti kirjallisia dokumentteja. Tuolloin kirkkotarhassa seisoi orpo puukirkko, jonka venäläiset miehittäjät olivat melkein tuhonneet. Koko rakennus oli ryöstetty Isovihan aikaan putipuhtaaksi, kun kirkko oli toiminut miehittäjien majoituspaikkana.

Uudenkaupungin rauhan jälkeen paikallinen rahvas pyysi ruotsalaishallinnolta taloudellista apua uuden kappelin rakentamiseen. Kolehtia kerättiin useiden eri läänien alueilta. Apu kuitenkin viivästyi, kunnes Wiksbergin kartanonomistaja Abraham Paleen käynnisti rakennuspuuhat. Lopputuloksena oli tyypillinen länsisuomalainen pitkäkirkko, joka valmistui syyskuussa 1734. Vuonna 1909 syttynyt tulipalo tuhosi kuitenkin kirkon maan tasalle.

Vuonna 1926 Lars Sonckilta tilattiin piirustukset upouudesta tiilikirkosta. Rakennustoimikuntaa johti opettaja Olga Karlstedt. Uusi kartanonomistaja Erik Dahlström tuki rakentamista muhkealla summalla. Arkkitehti Sonck väsäsi kirkosta monta eri versiota. Tiilikirkon alkuperäinen kustannusarvio nimittäin kauhistutti toimikuntaa, mutta silti tiili voitti puun rakennusmateriaalina. Lopulta kirkko nousi korkeaan kivijalkaan kallioperäisen kumpareen päälle.

Kirkon kuoripääty näkyy julkisivuna Ykköstielle päin. Kirkon pohjoispäädyssä on pieni ”kattoratsastaja”, joka päättyy korkeaan piikkiin. Kirkkosali jakautuu kolmeen laivaan, keskimmäisen laivan katteena on kaariholvi. Kirkon sisustus on taiteilija Oskari Niemen käsialaa. Hän teki myös kuori-ikkunaan Kristusta esittävän lasimaalauksen. Niemellä oli ansionsa myös Turun tuomiokirkon maalausten restaurointiprojektissa.

Myös vanha kellotapuli siirrettiin uuden kirkon viereen korkealle kivijalalle. Uuden 200-paikkaisen Pyhä Jaakobin kirkon ovet aukesivat ensimmäisen kerran yhteiseen hartaustilaisuuteen jouluna 1928. Aivan kirkon vierestä löytyy kartanon entisiin omistajiin kuuluneen Rehbinder-suvun vuonna 1824 rakennuttama pyöreä keltainen mausoleumi. Hautarakennus on puolestaan itsensä Carl Ludvig Engelin käsialaa.

Heikki Möttönen