Turun kaupungin viljelylaatikkoprojekti käynnistettiin vuonna 2016. Laatikoista, jotka ovat usein näkyvillä paikoilla, on vuosien saatossa vedetty johtopäätös niin puolesta kuin vastaan. Aamusissa (16.3.2024) julkaistun puutarhaneuvos Arno Kasvin kriittisen kirjoituksen kanssa on helppo olla sekä samaa että eri mieltä. Hoitamattomat laatikot muistuttavat joko innostuksen lopahtamisesta tai osaamattomuudesta, mutta koska on myös hoidettuja ja iloa ympäristölleen tuottavia viljelylaatikoita, on tilanne ehkä tasapainossa.

Kasvi antaa mielellään viljelyohjeita, vaikka projektia vastustaakin.

– Keväällä laatikko kitketään puhtaaksi. Tärkeintä on käyttää oikeanlaista multaa, ei siis pelkkää kevyttä ostomultaa, vaan sitä on rikastettava sekoittamalla joukkoon savea, hiekkaa ja turvetta. Ja sitten on maltettava mielensä, ettei kylvä ja istuta liian aikaisin, Kasvi ohjeistaa alkuun.

– Laatikkoon kehittyy suurempi lämpötila kuin pellolla tai kukkapenkissä, koska multatila on maan pintaa korkeammalla. Siksi kasveja on kasteltava ja lannoitettava enemmän kuin peltoviljelyssä. Kasvit on tuettava ja sidottava silloin, kun ne sitä tarvitsevat. Sisäkukkien kastelukannun tilallekin on hankittava ihan kastelusaavi, eli turvattava kasveille kunnon kastelumahdollisuus, Kasvi opastaa.

Laatikossa menestyvät hyvin yrttien ohella esimerkiksi tomaatit, chilit ja kesäkurpitsat. Sen sijaan juurekset ja kaalit viihtyvät paremmin peltomaassa kuin kuumassa viljelylaatikossa. Kaiken kaikkiaan laatikkoviljelyä voi verrata aikaa ja vaivaa vievään kasvihuoneviljelyyn.

Viljely vaatii jatkuvaa seurantaa, loma-ajallekin on järjestettävä kastelu, vaikka laatikossa kasvaisi vain kukkia.

Kasvin mielestä viljelylaatikkoprojekti on periaatteessa hyvä urbaani juttu, mutta ikivanhat ”sodanaikaiset” hyötykasvipenkit, joita idea jäljittelee, on hänen mielestään käsitetty väärin. Laatikot eivät ole oikean kokoisia eikä kaupungin ensimmäisenä vuonna toimittama multa ole kyllin ravinteikasta.

Kun ihmisten omatoimisuuden on pitänyt jatkua kaupungin toimenpiteiden jälkeen vuosittaisilla multaseoksen paranteluilla, oikeanlaisella lannoituksella ja riittävällä kastelulla, se ei ole aina onnistunut.

Viljelylaatikkoprojekti on kaupungin asukaskoordinaattori Mika Maaskolan hallinnassa.

– Viljelylaatikoiden haltijat saavat vuosittain sähköpostikyselyn viljelyn jatkumisesta ja kaksi kertaa vuodessa kaupunki hakee pois käyttämättömiä laatikoita. Tietokatkoksia on melko lailla. On pois muuttaneita laatikkoviljelijöitä ja muuttuneita osoitteita. Joten jos viljelyinnostus laantuu, siitä on ilmoitettava tai laatikon voi luovuttaa toiselle ja ilmoittaa kaupungille uudet yhteystiedot, selventää Maaskola.

– Kaupungin palautepalveluun taas voivat kaikki aina ilmoittaa jos tuntuu siltä, että viljelylaatikko on hylätty. Tavoittelemme silloin sen omistajaa ja selvitämme asiaa, Maaskola ohjeistaa.

Merja Marjamäki