Taloyhtiöiden vastikkeet ovat nousemassa tämän vuoden yhtiökokouksissa keskimäärin 5–8 prosenttia, arvioi OP. Hoitovastikkeiden suurin kuluerä on lämmitys, joten kylmä alkuvuosi lisää korotuspainetta.

Kustannusten nousu on esillä myös tänä vuonna talonyhtiöissä. OP Ryhmän pk-yrityksistä vastaava johtaja Heikki Peltola arvioi, että vastikkeiden korotuspaine on keskimäärin 5–8 prosenttia.

Kustannuksien nousuun vaikuttaa erityisesti taloyhtiön lämmitysratkaisut, sillä taloyhtiöiden kustannuksista tyypillisesti noin 40 prosenttia on lämmityskustannuksia.

– Sähkön hinta on matalammalla kuin vuosi sitten, mutta jos taloyhtiön aiempi edullinen sopimus on päättynyt, se voi nostaa kustannuksia. Kaukolämmön hinta nousi viime vuoden aikana yli kymmenen prosenttia. Nyt korotuspaineita on kaukolämmössä paikkakunnasta ja lämpölaitoksen omistuksesta riippuen. Kylmä alkuvuosi joka tapauksessa on nostanut energian kulutusta lämmitykseen, Peltola sanoo tiedotteessa.

Nousupaineita tuovat varmimmin vesi- ja jätemaksujen sekä kiinteistöverojen nousu.

Energian hinnan nousu on lisännyt kiinnostusta energiaremontteihin. OP Uusimaan hankevirran perusteella energiaremontit ovat lisääntyneet viime vuosien aikana.

– Yleinen kustannusten nousu, ja erityisesti energian hinnan nousu pistää etsimään säästökohteita. Vastuullisuusnäkökulma on varmasti yksi ajuri, jonka merkitys on kasvussa. Sanoisin kuitenkin, että kustannussäästöt ovat edelleen merkittävin syy remontteihin, OP Uusimaan pankinjohtaja Janne Koivuniemi sanoo.

Energian hinnan nousu on lisännyt energiaremonteista käytävää keskustelua. Kiinnostuksesta huolimatta valtion energia-avustusten myöntäminen päättyi viime vuoden lopulla ja väistämättä lykkää joidenkin korjausten alkua.

– OP pitää tärkeänä sitä, että taloyhtiöissä jatketaan kunnostustöitä ja korjauksia, jotta vältetään korjausten ja rahoitustarpeiden kasaantuminen, eli niin sanotun korjausvelan syntyminen. Osakkaiden etu on yleensä huolehtia pitemmän ajan korjaussuunnitelman läpiviennistä ja jopa katsoa selvästi lain edellyttämää viittä vuotta pitemmälle korjaustarpeiden osalta. Näin asumisen kustannukset voi parhaiten pitää yllätyksettömänä”, Peltola sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)