Varsinais-Suomen asukkaista neljäsosa suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti sote-uudistukseen (25 %), käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Reilu kolmannes arvioi näkemyksensä olevan neutraali, ei myönteinen eikä kielteinen (35 %). Enemmän tai vähemmän kielteisesti asennoituu yli kolmannes (36 %). Varsinaissuomalaiset suhtautuvat sote-uudistukseen hieman myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin.

Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa myös siihen, miten he uskovat palveluiden muuttuvan soten myötä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Varsinais-Suomen asukkailla on pikemminkin pessimistinen kuin optimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista.

Lähes puolet arvioi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden perustasolla hyvinvointialueella heikkenevän (47 %). Kaksi viidestä uskoo myös omien mahdollisuuksien saada yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja huonontuvan (41 %). Lisäksi joka toinen pelkää palveluiden tasavertaisuuden koko maan eri puolilla heikkenevän (51 %). Varsinais-Suomen asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat lähellä koko maan väestön keskiarvoa.

Lähes joka toinen varsinaissuomalaisista epäilee, että soten seuraamuksena mahdollisuudet hillitä kustannusten kasvua heikkenevät (47 %). Hyvinvointialueiden toiminnan rahoittaminen vastaisuudessa hyvinvointialueverolla olisi varsinaissuomalaisten mielestä huono asia. Vain neljännes (26 %) kannattaa ja yli puolet (57 %) vastustaa hyvinvointialueveroa.

Taustaksi kysyttiin arviota tiedontasosta. Varsinaissuomalaisista kolmannes (33 %) ilmoittaa, että he ovat erittäin tai melko hyvin perillä sote-uudistuksesta. Vajaa kolmannes uskoo tietämyksensä olevan heikkoa (30 %) ja reilu kolmannes (37 %) on välimaastossa, tiedontaso ei ole hyvää eikä huonoa.

Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko sote-uudistuksen jälkeen kunnille jääviä tehtäviä. Heiltä kysyttiin, mitkä kaikki kunnille jäävistä tehtävistä ovat sellaisia, jotka tulisi myös siirtää maakunnan vastuulle.

Tulosten mukaan ei löydy asioita, jotka maakunnan asukkaiden enemmistö haluaisi vastaisuudessa siirtää kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Mielipiteet hajoavat voimakkaasti. Eniten kannatusta saa elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellytykset, yritysneuvonta jne.), jonka yli neljännes (29 %) olisi valmis luovuttamaan kuntaa tai kuntayhtymää suuremmille harteille. Vajaan kolmanneksen (31 %) mielestä mitään tehtäviä ei saa enää siirtää kunnilta pois ja kuudennes (17 %) ei kyennyt ottamaan kantaa lainkaan.

Varsinais-Suomen asukkaat suhtautuvat kuntien tehtävien siirtämiseen hyvinvointialueiden vastuulle hieman myönteisemmin kuin väestö koko maassa keskimäärin. Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2018 vain jonkin verran. Aiempaa useampi siirtäisi liikuntapalvelut ja varhaiskasvatuksen hyvinvointialueille.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa tammikuussa. Haastatteluja tehtiin Varsinais-Suomessa 270. Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Varsinais-Suomessa vajaat kuusi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 4 013 haastattelua. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)