Kotimaiset palkokasvien arvioidaan edistävän kestävää ruokajärjestelmää

Kuva: Man Tamrakar/Flickr CC BY-SA 2.0

Helsingin yliopiston, THL:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteisen Leg4Life-tutkimushankkeen julkaiseman uuden politiikkasuosituksen mukaan tulisi palkokasvien viljelyn mahdollisuuksia parantaa, niiden hyödyntämiselle luoda suosiolliset olosuhteet ja niiden osuutta ruokavaliossa lisätä.

Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elintapasairauksien yleistyminen haastavat nykyiset tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa. Ilmakehän typpeä ilmaiseksi sitovat palkokasvit, kuten herne, härkäpapu ja apila, ovat välttämätön osa tulevaisuuden kestävää ruokajärjestelmää. Kotimaisten palkokasvien käyttöä lisäämällä voidaan edistää samanaikaisesti ympäristön ja talouden kestävyyttä sekä ihmisen terveyttä. Samalla lihan kulutusta täytyy vähentää, mutta siitä ei tarvitse luopua kokonaan. Pienistäkin muutoksista kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota on hyötyä, jos muutoksia tekee enemmistö kansalaisista. Palkokasvien avulla Suomella on mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja taloudellista kasvua ruokamurroksesta.Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Leg4Life-tutkimushanke on julkaissut aiheesta uuden politiikkasuosituksen.

Kotimaisen härkäpavun, herneen ja apilan viljelyn ja käytön lisääminen edellyttää, että päätöksenteolla, ohjauksella, neuvonnalla ja tutkimuksella edistetään aktiivisesti palkokasvien viljelyä jajalostusta, tuotekehitystä, elintarvikkeiden valmistusta, sivuvirtojen hyödyntämistä ja kuluttajien kestäviä valintoja.

– Tulevaisuuden Suomessa meillä on ruokajärjestelmä, jossa typpeä sitovat palkokasvit korvaavat väkilannoitetyppeä, lisäävät maatalousympäristön monimuotoisuutta, parantavat kotimaisen ruoantuotannon omavaraisuutta ja edistävät kestävää ja terveellistä ruokavaliota, visioi Leg4Life-hankkeen johtaja, apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.

Härkäpapu ja herne kattavat tällä hetkellä vain kaksi prosenttia Suomen viljelyalasta. Leg4Life-hankkeen viljelijäkyselyn mukaan suurimpia esteitä palkokasvien laajemmalle hyödyntämiselle ovat viljelyn epävarmuus ja heikko kannattavuus. Molempiin voidaan vaikuttaa erilaisilla taloudellisilla ohjauskeinoilla.

Kasviproteiinien globaalien elintarvikemarkkinoiden ennustetaan kasvavan 2020-luvulla noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Usko kasvavaan alaan näkyy myös Leg4Life-hankkeen tuloksissa.

– Tuottajakyselyssämme 52 prosenttia tuottajista oli samaa mieltä siitä, että palkokasvituotannosta muodostuu uusi tulonlähde maaseudulle, kertoo erikoistutkija Marjatta Vahvaselkä Luonnonvarakeskuksesta.

Suomalainen elintarviketeollisuus on kiinnostunut palkokasveista, mutta heiltä puuttuvat kotimaiset raaka-aineet. Useita palkokasvielintarvikkeissa käytettyjä valmistusaineita joudutaan hankkimaan tällä hetkellä ulkomailta. Suomalaiseen valmistusaineteollisuuteen investoimalla kasviproteiinivalmisteet voivat olla tulevaisuudessa kokonaan kotimaisia.

Hernekeittopäivistä huolimatta suomalaiset syövät palkokasveja vähän – noin 13 grammaa päivässä eli reilun ruokalusikallisen verran. Palkokasvit ovat hyvä vaihtoehto punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Palkokasvit sisältävät runsaasti proteiinia, ja ne ovat hyviä kuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä. Runsaasti punaista ja prosessoitua lihaa sekä vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen sekä riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä paksu- ja peräsuolen syöpään.

Jotta palkokasvien osuus suomalaisten ruokavalioissa kasvaisi, on palkokasvien tuotannon ja tuotekehityksen lisäksi edistettävä kuluttajien tietoisuutta, taitoja ja motivaatiota hyödyntää palkokasvielintarvikkeita. Joukkoruokailut kouluissa ja työpaikoilla ovat erinomaisia tilaisuuksia tehdä palkokasviruokia tutuksi. Kuluttajien valintoja ohjaa esimerkiksi elintarvikkeiden hinta, johon voidaan vaikuttaa poliittisin ohjauskeinoin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Onko Suomi oikeasti jakautunut itään ja länteen?

Onko Suomi oikeasti jakautunut itään ja länteen? Selittävätkö historialliset rajat suomalaisten itä–länsijakoa? Millainen on maan kielellisen, geneettisen ja kulttuurisen kahtiajaon tausta? Human Diversity -konsortio järjestää seminaariin, jonka aiheena on Suomen Itä-länsijaon kehittyminen. Seminaari järjestetään 27. syyskuuta Turun yliopiston Arcanumissa.

Suosikkikasvo Lari Halme vierailulle Linnateatteriin lauantaina

Lari Halme.

TV:stä ja teatterilavoilta tuttu näyttelijä Lari Halme vierailee Linnateatterissa lauantaina 23. syyskuuta kello 19 viihteellisellä monologiesityksellään (melkein) Kaikki minusta . Esityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Halmeen puoliso Marika Vapaavuori .

Raisioon uusia pyörätelineitä ja pyörähuoltopisteitä

Raision kaupunki parantaa pyöräpysäköintiä muuttamalla Raisiontien varren katosten pyörätelineet runkolukittaviksi. Uusia pyörien huoltopisteitä on asennettu Kerttulan liikuntakeskukseen ja Kirjastotalolle.

Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta voi tutkailla oman kiinteistön tietoja

Sähköisessä asiointipalvelussa voit tutkia kartan avulla oman kiinteistösi tietoja.

Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta voi tutkailla oman kiinteistön tietoja, joista voi vaikka paljastua, että mökin alueella on luonnonmuistomerkki.

Poliisi järjestää takavarikkohuutokaupan Raisiossa

Lounais-Suomen poliisi järjestää takavarikoidun tavaran huutokaupan Raision poliisiaseman sisäpihalla keskiviikkona 4. lokakuuta kello 10. Osoite on Nallinkatu 8 (Raisio).

Raision uusi pastalinja päässyt vauhtiin

Raision uusi pastalinja on käynnistetty. Ensimmäiset tuotteet ovat matkalla kauppoihin.

Hyviä uutisia pastan ystäville: hyllyt ovat taas täyttymässä ja kaikkia pastalaatuja on kohta saatavilla. Raision uusi pastalinja on käynnistetty, ja ensimmäiset tuotteet ovat matkalla kauppoihin. Yhtiön mukaan linjaston uusimistyöt osuivat sattumalta samaan aikaan, kun toimialalla oli muutenkin vaikeuksia.

FlixBus suunnittelee uusien reittien avaamista

FlixBus ylitti matkustajamäärätavoitteensa Suomen reitillä ensimmäisen toimintakuukautensa aikana. FlixBus laajensi toimintaansa 27. heinäkuuta Suomeen avaamalla reittiyhteyden Vaasan ja Varsovan välille. Linja-autojen keskimääräinen käyttöaste ylitti selvästi yhtiön uusien reittien kysynnän keskiarvon. Reitillä kotimaan matkailu oli erityisen suosittua, ja suosituimmaksi reitiksi nousi Turun ja Helsingin välinen yhteys. Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla oli vahvaa kysyntää ja suosituimmiksi kohdemaiksi nousivat Viro ja Puola.

Paraisten kaupunginjohtaja Patrik Nygrén irtisanoutunut virastaan

Patrik Nygrén.

Paraisten kaupunginjohtaja Patrik Nygrén ilmoitti torstaina irtisanoutuvansa virastaan 30. marraskuuta alkaen edellyttäen, että johtajasopimusta sovelletaan.

Koronapandemia lisäsi suomalaisten henkivakuutuksia

Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin Suomessa selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vapaaehtoisia henkivakuutuksia otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana. Eniten uusia henkivakuutuksia ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli henkivakuutus jo ennestään tai joilla oli niin sanottu henkivakuutusvaje.

Skandinaavisen jazzin kuumat nimet perjantain Flame Jazz -keikalla

Emmeluth’s Amoeba.

Café Tiljanin myöhäisillassa perjantaina 22. syyskuuta kello 22 lavalle nousee innovatiivisen saksofonisti Signe Emmeluthin johtama tanskalais-norjalainen Emmeluth’s Amoeba.

Bayer avasi Turkuun 250 miljoonan euroa maksaneen huippumodernin hormonikierukkatehtaan

Bayerin kierukkatehdas rakennettiin entisiin Hansaprint Oy:n tiloihin.

Bayerin uuden, Turun Artukaisiin valmistuneen ja hormonikierukoita valmistavan tuotantolaitoksen avajaisia vietettiin tänään. 250 miljoonan euron investointi on mittaluokaltaan yksi lähihistorian suurimmista ja vahvistaa edelleen Bayerin pitkäjänteistä sitoutumista Suomeen. Turun tuotantolaitos on yksi Bayerin tärkeimmistä lääketehtaista maailmanlaajuisesti.

Koiviston kausi käynnisti Suomen hiljaisen käänteen kohti länttä

Suomen ulkopolitiikassa alkoi 1980-luvun puolivälissä hiljainen käänne. Mauno Koiviston presidenttikauden ulkopolitiikkaa tutkineen valtiotieteiden tohtori Juho Ovaskan mukaan Suomi laajensi Koiviston johdolla huomattavasti ulkopoliittista liikkumatilaansa.

Sadonkorjuu loppusuoralla, sadoissa isoja vaihteluja

Puimatta koko valtakunnan alueella jää arviolta noin viisi prosenttia viljasta. Pahin tilanne on Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan maakunnassa.

Viljan puinnit ovat loppusuoralla koko Suomessa. Puimatta on edelleen kaikkia viljalajeja ja suurin osa kevätöljykasveista. Eniten puimatta on Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

Varsinais-Suomen nuoret tyytymättömimpiä työelämään

Nuoret ovat Varsinais-Suomessa tyytymättömimpiä työelämään. Suomen tyytyväisimmät nuoret ovat Pohjois-Savossa. Suurimmat puutteet koetaan työturvallisuuteen perehdyttämisessä, työntekijöiden tasavertaisessa kohtelussa ja työntekijän kyvyssä antaa palautetta työnantajalle.

Viemäri- ja vesijohtotyö kaventaa ajorataa Humalistonkadun ja Läntisen Pitkänkadun risteyksessä

Humalistonkadun ja Läntisen Pitkänkadun risteyksessä tehdään viemäri- ja vesijohtotyötä 21.9.–31.10. Ajorataa on kavennettu Humalistonkadulla. Läntiselle Pitkällekadulle kulku on kielletty Käsityöläiskadun suunnasta, tonteille ajo on sallittu.

Liedon Säästöpankkisäätiöltä 200 000 euron lahjoitus Turun yliopistolle elintarviketekniikkaan ja kauppatieteisiin

Liedon Säästöpankkisäätiö lahjoittaa Turun yliopistolle yhteensä 200 000 euroa. Säätiö tukee 100 000 eurolla uuden elintarviketekniikan koulutusohjelman käynnistämistä teknillisessä tiedekunnassa.

Saaristoluonnon hoito jatkuu raivaustähteiden poltolla Naantalin Pähkinäisten Kenkämaan alueella

Lehmä Pähkinäisissä.

Naantalin Pähkinäisten saareen kuuluvalla Kenkämaan ja Koissaaren alueella järjestetään 21.–24. syyskuuta Rannikko-LIFE-hankkeen talkoot, joissa poltetaan aiemmissa perinneympäristöjen kunnostuksissa syntyneitä raivaustähteitä. Alueella pidettiin heinäkuussa Metsähallituksen ja WWF:n talkooleiri ja raivaustähteet kasattiin, mutta maaston kuivuuden takia kasoja ei voitu silloin polttaa.

Kouluterveyskysely: Ahdistuneisuus ei ole vähentynyt koronaepidemian jälkeen

Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.

Urheilu

Åboraakkeli: Helmarien ensimmäinen askel

Helmarit kohtaa Slovakian Veritas Stadionilla perjantaina 22. syyskuuta.

Naisten Kansojen liiga jalkapalloilussa käynnistyy ensimmäistä kertaa Suomen osalta tämän viikon perjantaina, kun Helmarit saa Kupittaalla vastaansa Slovakian. Viimeisen vuoden ajan Suomi on pelannut vain harjoitusotteluita. Niinpä päävalmentaja Marko Salorannalla on ollut hyvin aikaa tehdä kokeiluja.

Paavo Nurmi Games kerää EM-kisojen menestyjät Turkuun 18. kesäkuuta

Paavo Nurmi Games järjestetään ensi kesänä 18. kesäkuuta.

Yleisurheilun Paavo Nurmi Games kilpaillaan ensi kesänä Turussa vajaa viikko Rooman EM-kilpailuiden jälkeen. Kilpailupäiväksi vahvistui 18. kesäkuuta, joka sopii kilpailun järjestäjille mainiosti.

HC TPS:n peleissä tarjolla nakkimukin ohella entistä laajemmin myös kasviperäisiä ruokia

Pikaruokana on tarjolla esimerkiksi MUU:n kasvishodareita.

HC TPS ja Gatorade Center aloittavat yhteistyön kasviproteiinibrändi MUU:n kanssa. Kasvisruokavaihtoehdolle on jatkuvasti enemmän kysyntää, joten jatkossa Gatorade Centerissä on tarjolla jokaisen ruokavalioon sopiva vaihtoehto lounailla, konserteissa ja pelipäivinä.

Maastoautojen SM-tittelit ratkaistaan Raisiossa

Miika Niinimäki.

Raision moottoriradan maastossa ajetaan lauantaina 23. syyskuuta Offroad Trialin 2023 SM-tittelit ratkaiseva osakilpailu (3/3), jonka järjestää Raision Urheiluautoilijat ry. Edelliset osakilpailut ajettiin samoissa maisemissa.

Lindroos hallitsi nuotit Mynämäessä

Joonas Lindroosille ei löytynyt pysäyttäjää Rantarallissa.

F-Cup Rallisarjan kauden neljäs osakilpailu ajettiin lauantaina 16. syyskuuta Mynämäen ympäristössä. Naantalin Seudun Urheiluautoilijoiden järjestämä Rantaralli oli järjestyksessään jo 46. Kuuden erikoiskokeen reitti ja erikoiskokeita 62 kilometrin verran haastoi kuljettajat ja sekuntitaistot saatiin ratkottua riittävin eroin.

Helmareilla fanitapaaminen Kauppatorilla maanantaina

Helmarit avaa Nations League -taipaleensa Veritas Stadionilla 22. syyskuuta.

Suomen naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit avaa UEFA Nations League -taipaleensa Turussa Veritas Stadionilla 22. syyskuuta, kun Suomi emännöi Slovakiaa. Otteluun valmistuva Helmarit järjestää yhdessä Turun kaupungin kanssa kaikille avoimen Meet & Greet -tapahtuman maanantaina 18. syyskuuta Turun kauppatorilla.