Eläkkeiden ennätysvuotta pääsee nyt tarkastelemaan tarkemmin Kevan tilastotiedoista, jotka on koottu toiminnalliseen ja helppokäyttöiseen verkkoraporttiin.

Kevan tilastot osoittavat, että viime vuonna osittainen varhennettu vanhuuseläke kiinnosti erityisesti naisia. Osittaisen vanhuuseläkkeen aloitti kaikkiaan 8 294 työntekijää kunta-alalta, valtiolta ja kirkon palveluksesta. Heistä naisia oli 6 127.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloittaneita oli julkisella alalla peräti noin 155 prosenttia edellisvuotta enemmän. Naisilla kasvua oli tätäkin enemmän eli 162 prosenttia.

Myös vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi 11 prosentilla edellisvuodesta. Kunta-alan, valtion ja kirkon palveluksesta siirtyi vanhuuseläkkeelle kaikkiaan vajaat 14 000 työntekijää.

Poikkeuksellisen suuri työeläkkeiden indeksikorotus vaikutti eläkehakemusten määrään viime vuonna.

Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevissa tilastoissa on nähtävissä merkittävä käänne viime vuonna, kun mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kunta-alan, valtion ja kirkon ammateista siirtyi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna 1 541 työntekijää, kun vuonna 2021 lukema oli 1 732 henkilöä.

Määrä laski etenkin kunta-alalla, jossa mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät reilut 12 prosenttia edellisvuodesta. Esimerkiksi masennusdiagnoosien vuoksi eläkkeelle siirtyi miltei 150 kuntatyöntekijää vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Valtiolla suurin muutos työkyvyttömyyseläkkeissä tapahtui tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Useamman vuoden laskun jälkeen tuki- ja liikuntaelinsairauksista siirtyi valtiolla työkyvyttömyyseläkkeelle 154 henkilöä, kun vuonna 2021 lukema oli 94 henkilöä.

– Työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi viime vuonna erityisesti iäkkäämmässä, jo 60 vuotta täyttäneiden ryhmässä, mikä osaltaan selittää tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella alkavien eläkkeiden nousua. Mielenterveysperusteet taas korostuvat nuoremmissa ikäluokissa työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä, sanoo eläkejohtaja Merja Paananen.

Tuoreeseen raporttiin on koottu keskeiset tilastot viimeisen viiden vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä sekä eläkkeelle siirtymisen trendeistä julkisella alalla.

Raportista voi tarkastella tietoja vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä muun muassa ammatin, iän, sukupuolen, eläkkeen suuruuden sekä eläkkeellesiirtymisiän odotteen mukaan. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on koottu tietoa sairauspääryhmittäin, päädiagnooseittain ja eläkealkavuuden mukaan. Kunta-ala, valtio ja evankelis-luterilainen kirkko on eroteltu raportilla, mikä mahdollistaa myös eläkejärjestelmien vertailun.

– Kehitämme tilastoraportointiamme jatkuvasti yhä monipuolisemmaksi ja erilaisia kokonaisuuksia paremmin kuvaaviksi raporteiksi. Tavoitteena on tarjota helposti verkon yli selattavaa materiaalia, jota kuka tahansa pääsee tutkimaan, kertoo tilastopäällikkö Katinka Lybäck.

Keva huolehtii julkisen sektorin eli kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan ja Suomen Pankin työntekijöiden eläkeasioista. Kevalla on noin 1,3 miljoonaa henkilöasiakasta. Sijoitusten markkina-arvo oli viime vuoden lopussa 62,2 miljardia euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)