Alle 18-vuotiaille järjestetyissä Nuorten vaaleissa äänesti 90 435 nuorta. Nuorten vaalien tarkoitus on tarjota kokemus äänestämisestä ja siten luoda pohjaa varsinaisissa vaaleissa äänestämiselle ja muulle päätöksentekoon osallistumiselle. Suosituimmaksi puolueeksi nuorten keskuudessa nousi perussuomalaiset.

Mikäli nuoret saisivat päättää, eduskunnan suurimmat puolueet olisivat perussuomalaiset (18,2 % äänistä; 46 paikkaa), kokoomus (13,1 % äänistä; 31 paikkaa) ja SDP (13 % äänistä; 29 paikkaa). Kiinnostavaa on, että kolme suosituinta puoluetta nuorten keskuudessa ovat tällä kertaa vastaavat kuin täysi-ikäisille tehtävissä vaaligallupeissa, vaikkakin puolueiden järjestys voi vaihdella. Nuorten vaaleissa valittujen kansanedustajien keski-iäksi muodostui 42,9 vuotta.

Nuorten vaalien tuloksen perusteella kansanedustajaksi valittaisiin 26 alle 30-vuotiasta ehdokasta. Valtakunnallisiksi ääniharaviksi nousivat tubettaja Pasi Viheraho (Suomen Kansa Ensin), TikTokissa terapeuttivillenä tunnetuksi tullut Ville Merinen (sd.) sekä kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.).

– Minusta tuntuu, että nuoret tietävät, mikä on näiden vaalien tärkein asia Suomen tulevaisuuden kannalta. Ihan kaikki aikuisista eivät ole siihen vielä heränneet. Suomessa on todella vakava ja jatkuvasti paheneva mielenterveyskriisi menossa, ja se koskee erityisesti nuoria, kommentoi toiseksi eniten ääniä Nuorten vaaleissa kerännyt psykoterapeutti ja SDP:n ehdokas Ville Merinen.

Ääniharaviksi nousi erityisesti nuorten keskuudessa tunnetut ehdokkaat.

– Jos haluaa menestyä nuorten keskuudessa ja aktivoida nuoret äänestämään, on tärkeää olla niissä kanavissa, joita nuoret seuraavat, kommentoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.

Nuorten vaaleissa annettiin yhteensä 90 435 ääntä, mikä on ainakin viime vuosina järjestettyjen Nuorten vaalien ennätys. Vuoden 2015 eduskuntavaalien yhteydessä järjestetyissä Nuorten vaaleissa annettiin 59 403 ääntä ja vuonna 2019 vastaavasti 62 935 ääntä. Vuoden 2019 tasosta vuoden 2023 tasoon äänimäärän nousu on 43,7 prosenttia. Hylättyjä ääniä annettiin tänä vuonna 5 068 eli 5,6 prosenttia kaikista äänistä, mikä vastaa aiempaa tasoa.

Sitä, minkä ikäiset nuoret Nuorten vaaleissa äänestävät, ei voida aivan tarkalleen sanoa. Nuorten vaaleja järjestetään peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, mutta myös nuorten harrastustoiminnan parissa alle 18-vuotiaille nuorille.

– Annettujen äänien osuus vastaa kuitenkin noin neljäsosaa 12–17-vuotiaiden nuorten määrästä Suomessa, joten äänestystulos heijastelee varsin kattavasti suomalaisten nuorten poliittisia näkemyksiä, kommentoi Uusikangas.

Vuoden 2023 Nuorten tavoitteena oli saada mukaan aiempaa enemmän ammatillisia oppilaitoksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi yhteistyötä on tehty muun muassa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n kanssa. Tavoitteessa onnistuttiin, sillä Nuorten vaaleihin ilmoittautui 69 ammatillista oppilaitosta. Nousu on 77 prosenttia verrattuna kuntavaaleihin vuonna 2021, jolloin vaaleihin osallistui 39 ammatillista oppilaitosta.

– On upeaa, miten laajasti Nuorten vaalien merkitys on ymmärretty. Kiitos siitä kuuluu aktiivisille aikuisille sekä myös aktiivisille nuorille esimerkiksi oppilas- ja opiskelijakunnissa, jotka ovat tunnistaneet demokratiakasvatuksen merkityksen eriarvoisuuden kaventamisessa ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamisessa. Työtä kuitenkin riittää jatkossakin, ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisella nuorella olisi mahdollisuus äänestää Nuorten vaaleissa, painottaa Uusikangas.

Nuorten vaalit on demokratiakasvatuksen työkalu, jossa alle 18-vuotiaat nuoret pääsevät tutustumaan vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Äänestyspaikkoja on peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja nuorisotoiminnassa. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on koordinoinut Nuorten vaaleja vuodesta 1995 asti. Seuraavat nuorten vaalit järjestetään tammikuussa 2024 ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.

Nuorten vaalit järjestettiin ympäri Suomen 6.–17. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)