Pitäisikö Yleisradion rahoitusta leikata?

Tavio: Perussuomalaiset on esittänyt Yleisradiolle kuluvalle vuodelle 25 prosentin menoleikkausta, eli 144 miljoonan euron vähennystä. Yleisradio on nykyisellään paisunut aivan liian suureksi väestöpohjaan nähden. Puolueemme kritikoi myös sitä, että Yle tuottaa nuorille suunnattua hyvin punavihreää ohjelmasisältöä esimerkiksi Yle Kioskin ja YleX:n kautta, mutta mitään vastaavaa oikeistolaisempaa sisältöä ei ole. Ylen sisällöt ovat toki jatkossakin Ylen itsensä päätettävissä, mutta eduskunta voi pienentää Ylen budjettia. Poliitikot eivät puutu siis Ylen toimintaan, mutta kyllä sitä voi ja pitää saada kritisoida. Onko esimerkiksi Ylen tehtävä ylläpitää omaa sinfoniaorkesteria?

Helin: Ei korkeakulttuuri voi tämän kokoisessa maassa olla täysin markkinaehtoistakaan.

VT: Toinen hyvä esimerkki on HBO:n suosikkisarja Game of Thrones, joka esitettiin Ylellä heti tuoreeltaan. Onko verovaroin pyörivän palvelun tehtävä esittää sarjaa, joka on katseltavissa myös kaupallisesta palvelusta?

PH: Se ei varmaankaan ollut kovin edullinen diili Ylelle. Mutta silti on kriittisen tärkeää, että länsimaassa on sellainenkin tiedonvälittäjä, joka ei ole kaupallisesti riippuvainen mistään. Jos Yleltä leikataan 25 prosenttia rahoituksesta, niin kohdistuuko se sitten sisällössä niin kuin Perussuomalaiset ovat halunneet? Sitä ei kukaan tiedä. Ensin pitäisi määrittää, mikä on Yleisradion perustehtävä, ja vasta sitten miettiä rahoituksen riittävyyttä. OIen samaa mieltä siitä, että Yle on iso ja sen pitäisi pystyä paremmin perustelemaan, mihin se rahat käyttää. Ylellä on kuitenkin pitkä kunniakas historia ja mielestäni Ylen kritisoinnissa ei pitäisi lähteä ihan pienestä nipottamaan.

VT: Olen täysin eri mieltä. Valtion kustantaman median kritisoinnissa ei pidä olla millään tavalla varovainen, vaan sitä pitää kritisoida kahta enemmän kuin kaupallisia medioita. Ja kyllä Yle onnistuukin monessa asiassa, kuten esimerkiksi Suomen kielen aseman ylläpitämisessä. Poliittisesti värittyneet uutissisällöt ovat Ylen suurin heikkous.

PH: Jos katsotaan Yhdysvaltoja, joissa julkisen median asema on olematon, niin siellä on useita isoja uutiskanavia, joista on tullut poliittisia mielipiteenmuokkauskanavia. Syynä on se, että maasta puuttuu Ylen kaltainen neutraali iso uutistoimija, joka vakauttaisi tilannetta. Tiedonkulku ei saisi olla pelkästään markkinaehtoista.

VT: Amerikkalainen media on tosi laadukasta, kun katselee vaikkapa sanomalehtien kirjoa siellä. Mutta CNN on ajautunut demokraattien mediaksi ja Fox republikaanien mediaksi, ja kumpikin niistä vetää räikeästi kotiinpäin uutisoinnissaan. Silti niiden välillä vallitsee Yhdysvalloissa tasapaino. Outoa on kuitenkin se, että Yleisradio kelpuuttaa CNN:n lähteekseen, mutta ei Foxia. CNN:n jutut kulkeutuvat Suomeen ensin kansainvälisten uutistoimistojen ja lopulta STT:n kautta, ja kun Yle lainaa jutussa STT:tä, yleisöltä jää pimentoon, että kyse onkin todellisuudessa CNN:n jutusta, jonka tehtävänä on palvella demokraattipuolueen sisäpolitiikkaa.

PH: Mitä enemmän mennään laidoille, sitä vähemmän löytyy yleensä faktaa. Toivottavasti faktantarkistukseen löytyisi nykyistä enemmän aikaa Suomessakin.

Teemu P. Peltola