Monessa taloyhtiössä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista, selviää Isännöintiliiton Energiabarometrista. Kuitenkin taloyhtiöiden kustannukset ovat nousseet vuodessa huomattavasti, minkä takia suurin osa Energiabarometrin vastaajista kertoo samaan aikaan, että energiatehokkuutta parantavat hankkeet uhkaavat jäädä taloudellisista syistä toteutumatta.

– Poliittisilla päätöksillä olisi mahdollista vaikuttaa siihen, ettei energiatehokkuuden ja vihreän siirtymän edistäminen pysähdy taloyhtiöissä, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen kommentoi.

Yksi keino, jolla vihreää siirtymää ja energiatehokkuuden parantamista taloyhtiöissä voitaisiin edistää, olisi laajentaa kotitalousvähennykset koskemaan myös taloyhtiöissä teetettäviä remontteja. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan Isännöintiliiton mukaan myös vihreitä taloyhtiölainoja, valtion energia-avustuksia sekä valtion takausjärjestelmän uudistamista.

Taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavia hankkeita voi olla nykyisin mahdollista rahoittaa niin sanotuilla vihreillä lainoilla. Rekosen mukaan vihreiden lainojen ehdot ovat usein tavallista taloyhtiölainaa parempia. Rahoitusmuoto on Energiabarometrin mukaan tuttu vasta kolmasosalle isännöitsijöistä.

Taloyhtiöiden on myös mahdollista hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta energia-avustusta. Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan avustukset ovat keskeisessä roolissa energiaremonttien käynnistämisessä. Isännöintiliitto on ehdottanut, että asuinrakennusten energia-avustusten tasoa tulisi korottaa tulevalla vaalikaudella.

– Vaalien jälkeen edessä olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on tärkeää turvata, että energia-avustuksiin varataan pysyvä rahoitus tulevalle vaalikaudelle. Lisäksi valtion takauslainajärjestelmän uudistaminen olisi tärkeä saada kuntoon, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.

Koro-Kanervan mukaan energiatehokkuutta parantavien korjausten tarve lisääntyy entisestään, jos suunnitteilla oleva ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävä EU-sääntely toteutuu.

– Tällä hetkellä EU-tason neuvotteluja käydään niin sanotun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Toteutuessaan uudistus tarkoittaa kiristyviä vaatimuksia energiatehokkuudelle. Lisäksi tavoitteeksi asetettaneen, että koko asuntokanta olisi päästötöntä vuoteen 2050 mennessä, Koro-Kanerva kertoo.

Isännöintiliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että uudessa direktiivissä otettaisiin huomioon Suomen erityispiirteet, kuten tehokas kaukolämpöverkosto ja aurinkovoiman haasteet talvikaudella.

Maria Helstola