Eurooppalaiset lepakot sietävät lepakoita uhkaavaa infektiota

Anna Blomberg tutkii isoviiksisiippaa, joka oli yksi tutkimuksessa tarkastelluista useista lepakkolajeista.
Anna Blomberg tutkii isoviiksisiippaa, joka oli yksi tutkimuksessa tarkastelluista useista lepakkolajeista. Kuva: Markku Lappalainen

Lepakoita talvisin vaivaava sienitauti, valkokuonosyndrooma, on eräs aikamme tuhoisimmista eläintaudeista. FM Anna Blomberg havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Euroopassa yleinen lepakkolaji on tolerantti kyseiselle taudille. Suomessa tautia ei tavattu lepakoilla lainkaan, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa lepakoiden horrospaikkojen olosuhteisiin, mikä voi johtaa taudin puhkeamiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lepakkolajien levinneisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa Suomessa talvehtiva uusi lepakkolaji, mikä osoittaa, että muutokset lajistossa ovat jo käynnissä.

Vuonna 2006 tutkijat löysivät New Yorkin osavaltiossa sijaitsevassa luolasta lepakoita, joiden korvat, siivet ja kuono olivat valkoisen sienirihmaston peitossa. Tauti nimettiin valkokuonosyndoroomaksi, ja se on sittemmin levinnyt läpi Pohjois-Amerikan tappaen miljoonia lepakoita ja romahduttaen talvehtivien lepakoiden populaatioita useilla alueilla.

Valkokuonosyndrooma on erityisesti luolissa horrostavien lepakoiden sienitauti, jonka aiheuttaa kylmiin olosuhteisiin sopeutunut sieni Pseudogymnoascus destructans. Pohjois-Amerikkaan valkokuonosyndrooma levisi ihmisen siirtämänä Euroopasta.

Vaikka taudinaiheuttajaa ja tautia esiintyy laajalti Euroopassa ja Aasiassa, tauti on aiheuttanut lepakoiden kuolleisuutta lähinnä Pohjois-Amerikassa. Euroopassa tauti ei aiheuta lepakoiden kuolleisuutta.

– Euroopassa on myös laajoja alueita, joilta on löytynyt patogeenia mutta ei lainkaan näkyvää tautia. Esimerkiksi Suomessa sientä löytyi useammasta horrospaikasta, mutta lepakoissa ei ole havaittu tautia. Lepakoiden selviytymisen taustalla vaikuttavat mekanismit tunnetaan edelleen huonosti. Tähän asti on ollut myös epäselvää, miksi taudin näkyviä merkkejä, kuten valkoista sienikasvusta, ei ilmaannu lepakoihin kaikkialla, missä taudinaiheuttajaa esiintyy, Blomberg kertoo.

Blomberg selvitti väitöstutkimuksessaan taudin yhteyttä eri isäntälajeihin ja ilmasto-olosuhteisiin Euroopassa sekä vertaili infektoituneiden pohjoisamerikkalaisen pikkuruskosiipan (Myotis lucifugus) ja eurooppalaisen jättiläissiipan (Myotis myotis) selviytymismekanismeja.

Tutkimuksessa vertailtiin geenien aktivoitumista infektoituneessa ja terveessä kudoksessa. Tutkijat havaitsivat, että pikkuruskosiipalla infektoituneessa kudoksessa aktivoitui yli 1500 geeniä, jotka liittyvät immuunivasteeseen. Jättiläissiipan kudoksissa vastaavaa ei tapahtunut lainkaan. Infektio ei käynnistä jättiläissiipalla minkäänlaista paikallista puolustusreaktiota. Tulokset siis osoittavat jättiläissiipan olevan taudille tolerantti, eli laji sietää sienen kasvua ilman merkittävää haittaa.

– Tämä todennäköisesti johtuu taudinaiheuttajan ja lepakoiden välisestä tuhansia vuosia jatkuneesta rinnakkainelosta. Sen sijaan pohjoisamerikkalaiset, taudista suuresti kärsineet pikkuruskosiipat ovat olleet kontaktissa patogeenin kanssa vasta vähän aikaa. Ne pyrkivät patogeenista eroon käynnistämällä mittavan, vaikkakin enimmäkseen tehottoman puolustusreaktion, Blomberg sanoo.

Palearktisella alueella valkokuonotautia on tavattu jättiläissiipan lisäksi yli 30 lepakkolajilta, mutta jättiläissiipalla sitä esiintyy eniten. Taudin esiintymisellä onkin yhteys jättiläissiipan levinneisyyteen.

– Esimerkiksi horrosympäristöt selittävät osittain eroja taudin esiintymisessä eri lajeilla. Tämän lisäksi esimerkiksi lepakoiden iholla elävät mikrobit voivat tarjota joillekin lajeille suojaa, tai eri lajeilla voi olla muita keinoja välttää infektiota. Näitä muita mekanismeja on toistaiseksi tutkittu Pohjois-Amerikan ulkopuolella hyvin vähän, Blomberg kertoo.

Tutkimus paljasti, että jättiläissiipan levinneisyyden lisäksi valkokuonosyndrooman esiintymisellä on yhteys alueen ilmasto-olosuhteisiin, etenkin vuotuiseen sademäärään ja keskilämpötilaan.

– Ilmastonmuutos muuttaa sekä lajien levinneisyyttä että horrospaikkojen ympäristöolosuhteita, joten sillä saattaa olla valtava vaikutus taudin maantieteelliseen esiintymiseen. Taudin ydinalue saattaa siirtyä huomattavasti pohjoiseen, myös Suomeen, Blomberg sanoo.

Tutkimuksessa toteutettu lepakkolajien talviaktiivisuuden seuranta paljasti ensimmäistä kertaa, että pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) talvehtii maassamme.

– Pikkulepakon esiintymisalueen laajeneminen on aiemmin yhdistetty ilmastonmuutokseen. Löytö viittaakin siihen, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset maamme lepakoiden talvehtimisympäristöissä ja niiden lajistossa ovat jo käynnissä, Blomberg sanoo.

Muualla tautia esiintyy erityisesti luolissa horrostavilla lepakoilla. Suomessa luolia on vähän, ja maamme horrospaikat on tähän asti tunnettu huonosti. Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa halkeilleet kalliot vaikuttaisivat olevan tärkeitä talvehtimispaikkoja lepakoille.

– Onkin mahdollista, että nämä elinympäristöt saattavat suojata lepakoita luoliin sopeutuneelta taudinaiheuttajalta, mikäli valkokuonosyndrooman esiintymisalue siirtyy pohjoiseen.

Blomberg korostaa, että erityisessä riskissä ovat kuitenkin eteläisellä pallonpuoliskolla horrostavat lepakkolajit, mikäli patogeeni jälleen ihmisen toiminnan seurauksena siirtyy uusille alueille, joilla taudinaiheuttajaa ei tähän asti ole vielä esiintynyt.

– Lepakkojen suosimat luolat ovat usein vilkkaita turistinähtävyyksiä. Hygieniasta huolehtiminen lepakoiden talvehtimispaikkoihin mennessä on todella tärkeää, jos ollaan alueella, jolla tautia ei vielä esiinny. Itiöt säilyvät esimerkiksi kengänpohjissa itämiskykyisinä kuukausia, Blomberg muistuttaa.

Blomberg esittää väitöskirjansa A Palearctic contribution to the bat fungal disease puzzle – Environmental factors, host communities, overwintering habitats and climate change contribute to the manifestation of white-nose disease julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17. helmikuuta kello 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Natália Martínková (Masarykin yliopisto, Tšekki) ja kustoksena professori Jon Brommer (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirja on yliopiston julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaksoismusta-aukon toinenkin aukko havaittu ensimmäisen kerran

Turun yliopiston johtama kansainvälinen ryhmä tähtitieteilijöitä löysi ensimmäiset signaalit molemmista massiivisista mustista aukoista, jotka kiertävät toisiaan galaksin OJ 287 keskustassa.

Varsinais-Suomessa tehty eniten taloyhtiöiden energiaremontteja

Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on tehty suhteellisesti eniten energiaremontteja koko Suomessa. ARA on myöntänyt ja myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2023.

Linnanniemen taideohjelma merkittävä investointi kaupungin viihtyvyyteen

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 5. kesäkuuta vahvistanut Linnanniemen taideohjelman. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti Linnaniemeen sijoittuvan Historian ja tulevaisuuden museon arkkitehtuurikilpailun käynnistämisestä.

Kevään aikana kymmeniä tuhansia havaintoja Punkkiliveen

Kuluvan kevään aikana kansalaiset ovat tehneet puutiaishavaintoja etelä- ja länsirannikon lisäksi erittäin runsaasti esimerkiksi Oulussa. Kansalaisten puutiaishavaintoja on kahden vuoden ajan kerätty Punkkilive-palveluun, jonka avulla Turun yliopiston tutkijat seuraavat ja tutkivat puutiaisten levinneisyyttä.

Tallink Silja lanseeraa uuden risteily-hotellipaketin Turusta Maarianhaminaan

Tallink Silja on lanseerannut uuden risteily-hotellituotteen Turusta Maarianhaminaan. Tämä matkapaketti tarjoaa mahdollisuuden yöpyä ensimmäinen yö rennosti laivalla upeaa saaristoa ihaillen ja sen jälkeen viettää yhden tai useamman yön hotellissa Maarianhaminassa tai Ahvenanmaalla sujuvien aikataulujen puitteissa.

Uudet jätehuoltomääräykset voimaan 1. heinäkuuta

Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätehuoltomääräykset on uudistettu. Määräysten päivittäminen tuli tarpeelliseksi jätelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi sekä alueen määräysten yhtenäistämiseksi.

Ruissalon erakkokuoriaiset saavat humuspöntöt

Turku suojelee harvinaista erakkokuoriaispopulaatiota asentamalla kuoriaisille humuspönttöjä, sillä pitkällä aikavälillä lajille välttämättömien onkalopuiden määrä saarella on vähenemässä.

Naantalin kaupungin ilmastotiekartta valmistui

Naantalin ilmastotiekartta on valmistunut. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmastotiekartan kokouksessaan maanantaina 5. kesäkuuta.

Varsinais-Suomessa tehty eniten taloyhtiöiden energiaremontteja viime vuosina

Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on tehty suhteellisesti eniten energiaremontteja koko Suomessa. ARA on myöntänyt ja myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–23.

Kirjastosta sähköauton lainanneet antoivat ylistävää palautetta

.

Turun kaupunginkirjastosta oli toukokuussa mahdollista lainata sähköauto omaan käyttöönsä. Kolmen viikon aikana 20 ihmistä pääsi auton rattiin tutustumaan yhteiskäyttöiseen täyssähköautoon. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Toyota Auto Finlandin kanssa.

Linnateatteri tarjoaa ilmaista nukketeatteria lapsille kesällä Turun leikkipuistoissa

Osana 20-vuotisjuhlaansa Linnateatteri järjestää kesällä 2023 ilmaista nukketeatteria lapsille Turun leikkipuistoissa. Esiintyjä on nukketeatteritaiteilija Helena Markku . RomuLuxen vieraat on lapsille suunnattu nukketeatteriesitys, jossa kaksi aurinkokuntamme ulkopuolelta tullutta muukalaista tekee hätälaskun Turkuun, Linnateatterin edustalle. Aluksesta nousee kaksi vierailijaa kaukaiselta RomuLux-planeetalta. Heidän aluksensa moottoriin on ilmennyt odottamaton ongelma ja nyt he tarvitsevat kipeästi Maapallon asukkaiden apua.

Neljännes suomalaisista masturboi useammin kuin kerran viikossa

Jopa 25 prosenttia suomalaisista masturboi useammin kuin kerran viikossa, vaikka tahti onkin hidastunut koronavuosista. Tämä selviää Kaalimato.comin tuoreesta Seksuaalisuuden Suomi -tutkimuksesta. Nykyään monet käyttävät sooloseksissä seksivälineitä, mutta suomalaiset ovat käyttäneet itsetyydytykseen myös luovia ratkaisuja, kuten vihanneksia ja hajuvesipulloja. Kotikutoisissa seksivälineissä piilee kuitenkin turvallisuusriski.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat ovat auki kesälläkin

Lapset ja nuoret löytävät kuuntelijan ja tukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimesta ja chatista myös kesäkuukausina. Juhannuksesta lähtien puhelin ja chat ovat avoinna joka päivä kello 17–20.

Tuulivoima ja keinovalo vaikuttavat Suomen lepakoihin

Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.

Luonnon monimuotoisuutta Henrikinkirkon ympäristöön nurmikoita niityttämällä

Turun Henrikinkirkon ympäristössä on ryhdytty vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta antamalla nurmikkoalueiden kasvaa vapaasti. Tavoitteena on kaupunkiniityn kasvaminen Henrikinkirkon ja Peltolantien väliselle alueelle. Kevyemmälle hoidolle jätetään monimuotoisuuden edistämiseksi myös puustoisia alueita Peltolantien reunassa ja kirkon takana.

Varsinais-Suomen liitto sitoutuu edistämään yrittäjämyönteisyyttä

Hanna Munter.

Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ovat solmineet elinvoimalupauksen. Varsinais-Suomen liitto sitoutuu lupauksella yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa edistämään maakunnan yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.

Naantalin Musiikkijuhlat käynnistyvät tiistaina

Elina Vähälä on Naantalin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja.

Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään 43. kerran 6.–17. kesäkuuta. Ohjelman on suunnitellut ensimmäistä kertaa viulisti Elina Vähälä , joka nimettiin tapahtuman taiteelliseksi johtajaksi Arto Noraksen yli 40 vuotta jatkuneen kauden jälkeen. Hienovaraisesti uudistuneen festivaalin yksittäisistä huipputaiteilijoista lähes puolet esiintyy Naantalissa ensimmäistä kertaa.

Fuugan valmistelu siirtymässä seuraavaan vaiheeseen

Musiikkitalo on nousemassa Itsenäisyyden aukiolle Aurajokirantaan.

Turun musiikkitalo Fuugan valmistelu jatkuu työntäyteisenä kesän ajan. Musiikkitalohanke on nyt kehitysvaiheessa, joka jatkuu sopimuksen mukaisesti kesäkuun loppuun saakka. Hankkeessa työstetään vielä viimeisiä kehitysvaiheen kokonaisuuksia.

Kaupunki

Näyttelijä Lauri Tilkanen tulkitsee Metsänneito-runon.
Ihmisasutus valtaa yhä etenevässä määrin kettujen luonnollisia alueita, joka sitten osaltaan lisää erilaisia yhteydenottoja TESYn Eläinten hätäkeskukseen, kertoo Britt-Marie Juup.
Elina Vähälä on Naantalin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja.
Petri Kirkkomäki (vas.) ja taiteellinen johtaja Folke Gräsbeck ovat järjestäneet Sibelius Korppoossa -festivaalia yhteistyössä jo yli kymmenen vuoden ajan. Gräsbeck on ollut alusta asti festivaalin taiteellinen johtaja.
Musiikkitalo on nousemassa Itsenäisyyden aukiolle Aurajokirantaan.
Kuvassa ylhäältä vasemmalta Turkuseuran järjestösihteeri Katriina Pakkanen, vapaaehtoiset Ulla Kaarnavaara ja Leena Suominen, toiminnanjohtaja Kati Leskinen ja Nappe Naakkaa esittävä Aleksi Kauppinen
Bad Media Company Turun ylioppilasteatterissa.
Urheilu

Puukkokatsomo: Salibandyn MM-huumaa Turkuun

Milla Nordlund.

Turussa järjestetään salibandyn naisten MM-kisat vuonna 2027. Kyseessä on kolmas kerta, kun naisten MM-kisat järjestetään Suomessa. Turussa kisat järjestetään ensimmäisen kerran.

Karppinen TPS:n naisten data-analyytikoksi

Kansallisessa Liigassa pelaavan Turun Palloseuran taustatiimi on vahvistunut data-analyytikko Oskari Karppisella . Karppinen tekee TPS:n valmennuksen käyttöön tilastoja Tepsin otteluista ja pelaajista sekä analysoi etukäteen tilastojen kautta tulevat vastustajajoukkueet.

Varpu Allenius haaveilee Tanssikoulu Å:n nousevan Turun ikonien joukkoon

Tanssikoulu Å:n takana olevilla Varpu Alleniuksella ja Olli Santalahdella on vielä pitkiä työpäiviä edessä ennen heinäkuun alkua, jolloin toiminta alkaa.

Varpu Alleniuksen ja Olli Santalahden vappu sujui tänä vuonna rauhallisesti.

Otteluanalyysi: Inter kukoistaa Kupittaan tekonurmella

Petteri Forsell oli pelipäällä. Hän pohjusti Interin toisen osuman.

Kaksi peliä Kupittaan uudella tekonurmikentällä uuden päätykatsomon edessä. Kaksi voittoa, kuusi pistettä maalierolla 5–0. Nyt uhriksi joutui Honka, jonka Inter voitti jalkapalloilun Veikkausliigan kamppailussa 2–0.

Naisten Superpesiksen uuden mestaruuspokaalin suunnittelija on turkulainen Heini Aho

Heini Aho.

Naisten Superpesikselle suunnitellaan uusi mestaruuspokaali, joka jaetaan ensimmäisen kerran kauden 2023 päätteeksi suomenmestaruusjoukkueelle. Naisten Superpesiksen pelaajat valitsivat kolmen ehdotuksen joukosta voittajaksi taiteilija Heini Ahon työn. Mestaruuspokaali julkistetaan syyskuussa.

Kaksinkertainen Suomen mestari Casimir Jürgens Turun Palloseuraan

Casimir Jürgens vaihtaa mustavalkoiseen nuttuun.

Puolustaja Casimir Jürgens siirtyy Turun Palloseuraan Tampereen Tapparasta kahden vuoden sopimuksella. Kaksinkertainen Suomen mestari vahvistaa TPS:n takalinjaa. Helsinkiläislähtöinen 28-vuotias puolustaja on voittanut urallaan myös Champions Hockey Leaguen mestaruuden.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.