Väitös: 1950-luvun taiteilijatapetit heijastelivat omaa aikaansa ja reagoivat ajan ilmiöihin

Ann-Mari Holmberg: Betula. Tampereen tapettitehdas, 1954. Lähde: ARK 4/1955, 27. Ann-Mari Holmberg: Betula. Tampereen tapettitehdas, 1954. Lähde: ARK 4/1955, 27.

Taiteilijoiden 1950-luvulla suunnittelemat tapettimallit ovat olleet tutkimaton osa suomalaista muotoilua. FM Minna Tuulas-Inkinen selvitti taidehistorian alan väitöstutkimuksessaan, millainen ilmiö taiteilijatapetit olivat. Tutkimuksessa piirtyy esiin kuva tapetista jälleenrakennuskauden kotien ja julkisten tilojen keskeisenä, kauneutta ja kodikkuutta tuoneena sisustustuotteena. Tutkimus nostaa taiteilijatapetit esiin kansainvälisenä ilmiönä, johon Suomi osallistui osana pohjoismaista designkenttää.

Suomen tunnetuimpiin kuuluvat taiteilijat, muotoilijat ja arkkitehdit – esimerkiksi Elissa Aalto, Rut Bryk, Li Englund, Kaj Franck, Lisa Johansson-Pape, Birger Kaipiainen, Kimmo Kaivanto, Ilmari Tapiovaara ja Tapio Wirkkala – suunnittelivat 1950-luvulla tapettitehtaille malleja, joita kutsuttiin jo omana aikanaan taiteilijatapeteiksi. Tuulas-Inkinen perehtyi näihin tapetteihin väitöstutkimuksessaan Tyylin luojat, tunnelman tuojat. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla. Tutkijan mukaan tapettien synty oli kuitenkin yksittäisten taiteilijoiden työtä laajempi ilmiö.

– Mallien luomiseen osallistui runsaasti eri alojen suunnittelijoita, jotka tulivat tapettisuunnittelun pariin useimmiten tehtaiden järjestämien mallipiirustuskilpailujen kautta. 1950-luku merkitsikin suomalaiselle tapettialalle uudenlaista näkyvyyttä ja nousukautta, Tuulas-Inkinen kertoo.

Tuulas-Inkinen kartoitti ilmiötä perehtymällä suunnittelijoihin ja heidän rooliinsa tuotannossa, kansalaisille suunnattuun tapettivalistukseen, taiteilijatapettien markkinointiin ja niiden asiakaskuntaan. Tarkasteltavana oli tapettinäytteitä ja -luonnoksia, kokoelmakirjoja, tapettien painoteloja, asiakirjoja, valokuvia ja filmejä. Myös 1950-luvulla julkaistut tapetti- ja kodinsisustusoppaat olivat tärkeää lähdeaineistoa. Aiheen tutkiminen vaati erilaisten aineistojen yhdistelyä, sillä useimmista 1950-luvun tapettimalleista on säilynyt vain vähän tietoa ja niitä on säilynyt vain äärimmäisen harvoin alkuperäisissä ympäristöissään.

Aineistojen pohjalta piirtyy esiin kuva tapetista jälleenrakennuskauden kotien ja julkisten tilojen keskeisenä, kauneutta ja kodikkuutta tuoneena sisustustuotteena.

– Tapetti oli jälleenrakennuskauden käyttökelpoinen tuote, jota hyödynnettiin uusien kotien sisustamisessa ja jolla uudistettiin vanhoja koteja. 1960-luvulle saakka myös julkisten tilojen seinät yleisesti tapetoitiin. Tapetti oli helposti uusittava, sarjatuotantoon sopiva ja edullinen tuote, joka sopi hyvin myös ahtaan asunnon sisustamiseen, Tuulas-Inkinen valottaa.

Tehtailla koottiin erilaisia mallistoja eri asiakasryhmille: esimerkiksi rakennusalalla oli käytössä oma mallistokirja, johon valittiin näytteet eniten kysytyistä tapeteista, ja tarjolla oli sisustusammattilaisten kokoamia niin sanottuja arkkitehtimallikirjoja. Useat tapettitehtaat kokosivat erilliset mallikirjat myös taiteilijoiden suunnittelemista tapeteista.

Tutkimuksen päähuomio on taiteilijatapettien visuaalisuudessa: niiden omaa aikaansa heijastelleissa aiheissa ja kuvioissa, niiden moderniudessa ja yhteydessä ajan kuvataiteeseen. Suomalaisen muotoilun ”kultakausi” 1950-luvulla muodostaa ilmiölle kehyksen. Tapetit heijastivat visuaalisuudessaan omaa aikaansa monella tavoin.

– Tapettien aiheet reagoivat nopeasti ajan ilmiöihin, ne koskettelivat laajasti esimerkiksi teknologisia innovaatioita, populaarikulttuuria, tieteen edistysaskelia, matkailua ja muotia. 1950-luvulla tapeteissa yleistyivät tietyt kuviotyypit ja perinteiseen tapaan niissä erottuivat myös oman aikansa taiteen ja sisustamisen tyylipiirteet, kuvailee Tuulas-Inkinen.

Tapeteissa saattoi nähdä yhtäläisyyksiä myös kansainvälisiin taidevirtauksiin, ja 1950-luvulla merkittävää olikin modernin ilmaisun tulo tapetteihin. Väritykset olivat ajalle tyypillisesti pehmeän pastellisävyisiä tai vivahteikkaan harmaita. 1950-luvulla Suomessa seurattiin erityisesti tanskalaista ja ruotsalaista tapettimuotoilua, ja samantyyppisiä aiheita ja kuvioita ja myös modernin taiteen piirteitä esiintyi tapeteissa eri puolilla yhtä aikaa.

– Sama kehitys kilpailuineen, arvostettuine suunnittelijanimineen, taiteilijatapettikokoelmineen ja vientimallistoineen tapahtui monella suunnalla samanaikaisesti, mikä kertoo ilmiön kansainvälisyydestä, Tuulas-Inkinen toteaa.

Tapettien suosio sisustustuotteena on kasvanut jälleen 2000-luvun alussa, jolloin myös vanhat 1950-luvun mallit ovat saaneet uutta näkyvyyttä. Tähän on vaikuttanut sisustamisessa voimistunut kiinnostus retrotyyleihin.

– 1950-luvun muotoilun selkeä, hillitty tyyli ja lämmin kodikkuus puhuttelevat yhä monia sisustajia ja suunnittelijoita. Myös 1950-luvulla muotiin tullut tehosteseinä eli yhden seinän korostaminen voimakaskuvioisella tai -värisellä tapetilla on jäänyt elämään, ja sitä näkee yhä sisustuksen tehokeinona ja sommittelullisena painopisteen antajana, kertoo Tuulas-Inkinen.

Tutkimus tuo lisätietoa tapetteja suunnitelleiden henkilöiden tuotannosta, lähes unohdetusta taideteollisesta suunnittelualasta ja suomalaisten tapettitehtaiden historiasta.

FM Minna Tuulas-Inkinen esittää väitöskirjansa Tyylin luojat, tunnelman tuojat. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10. helmikuuta kello 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä on dosentti Susanna Aaltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taidehistoria.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Minna Tuulas-Inkinen. Minna Tuulas-Inkinen. Kuva: Turun yliopisto

Kaksoismusta-aukon toinenkin aukko havaittu ensimmäisen kerran

Turun yliopiston johtama kansainvälinen ryhmä tähtitieteilijöitä löysi ensimmäiset signaalit molemmista massiivisista mustista aukoista, jotka kiertävät toisiaan galaksin OJ 287 keskustassa.

Varsinais-Suomessa tehty eniten taloyhtiöiden energiaremontteja

Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on tehty suhteellisesti eniten energiaremontteja koko Suomessa. ARA on myöntänyt ja myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2023.

Linnanniemen taideohjelma merkittävä investointi kaupungin viihtyvyyteen

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 5. kesäkuuta vahvistanut Linnanniemen taideohjelman. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti Linnaniemeen sijoittuvan Historian ja tulevaisuuden museon arkkitehtuurikilpailun käynnistämisestä.

Kevään aikana kymmeniä tuhansia havaintoja Punkkiliveen

Kuluvan kevään aikana kansalaiset ovat tehneet puutiaishavaintoja etelä- ja länsirannikon lisäksi erittäin runsaasti esimerkiksi Oulussa. Kansalaisten puutiaishavaintoja on kahden vuoden ajan kerätty Punkkilive-palveluun, jonka avulla Turun yliopiston tutkijat seuraavat ja tutkivat puutiaisten levinneisyyttä.

Tallink Silja lanseeraa uuden risteily-hotellipaketin Turusta Maarianhaminaan

Tallink Silja on lanseerannut uuden risteily-hotellituotteen Turusta Maarianhaminaan. Tämä matkapaketti tarjoaa mahdollisuuden yöpyä ensimmäinen yö rennosti laivalla upeaa saaristoa ihaillen ja sen jälkeen viettää yhden tai useamman yön hotellissa Maarianhaminassa tai Ahvenanmaalla sujuvien aikataulujen puitteissa.

Uudet jätehuoltomääräykset voimaan 1. heinäkuuta

Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätehuoltomääräykset on uudistettu. Määräysten päivittäminen tuli tarpeelliseksi jätelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi sekä alueen määräysten yhtenäistämiseksi.

Ruissalon erakkokuoriaiset saavat humuspöntöt

Turku suojelee harvinaista erakkokuoriaispopulaatiota asentamalla kuoriaisille humuspönttöjä, sillä pitkällä aikavälillä lajille välttämättömien onkalopuiden määrä saarella on vähenemässä.

Naantalin kaupungin ilmastotiekartta valmistui

Naantalin ilmastotiekartta on valmistunut. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmastotiekartan kokouksessaan maanantaina 5. kesäkuuta.

Varsinais-Suomessa tehty eniten taloyhtiöiden energiaremontteja viime vuosina

Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on tehty suhteellisesti eniten energiaremontteja koko Suomessa. ARA on myöntänyt ja myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–23.

Kirjastosta sähköauton lainanneet antoivat ylistävää palautetta

.

Turun kaupunginkirjastosta oli toukokuussa mahdollista lainata sähköauto omaan käyttöönsä. Kolmen viikon aikana 20 ihmistä pääsi auton rattiin tutustumaan yhteiskäyttöiseen täyssähköautoon. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Toyota Auto Finlandin kanssa.

Linnateatteri tarjoaa ilmaista nukketeatteria lapsille kesällä Turun leikkipuistoissa

Osana 20-vuotisjuhlaansa Linnateatteri järjestää kesällä 2023 ilmaista nukketeatteria lapsille Turun leikkipuistoissa. Esiintyjä on nukketeatteritaiteilija Helena Markku . RomuLuxen vieraat on lapsille suunnattu nukketeatteriesitys, jossa kaksi aurinkokuntamme ulkopuolelta tullutta muukalaista tekee hätälaskun Turkuun, Linnateatterin edustalle. Aluksesta nousee kaksi vierailijaa kaukaiselta RomuLux-planeetalta. Heidän aluksensa moottoriin on ilmennyt odottamaton ongelma ja nyt he tarvitsevat kipeästi Maapallon asukkaiden apua.

Neljännes suomalaisista masturboi useammin kuin kerran viikossa

Jopa 25 prosenttia suomalaisista masturboi useammin kuin kerran viikossa, vaikka tahti onkin hidastunut koronavuosista. Tämä selviää Kaalimato.comin tuoreesta Seksuaalisuuden Suomi -tutkimuksesta. Nykyään monet käyttävät sooloseksissä seksivälineitä, mutta suomalaiset ovat käyttäneet itsetyydytykseen myös luovia ratkaisuja, kuten vihanneksia ja hajuvesipulloja. Kotikutoisissa seksivälineissä piilee kuitenkin turvallisuusriski.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat ovat auki kesälläkin

Lapset ja nuoret löytävät kuuntelijan ja tukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimesta ja chatista myös kesäkuukausina. Juhannuksesta lähtien puhelin ja chat ovat avoinna joka päivä kello 17–20.

Tuulivoima ja keinovalo vaikuttavat Suomen lepakoihin

Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.

Luonnon monimuotoisuutta Henrikinkirkon ympäristöön nurmikoita niityttämällä

Turun Henrikinkirkon ympäristössä on ryhdytty vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta antamalla nurmikkoalueiden kasvaa vapaasti. Tavoitteena on kaupunkiniityn kasvaminen Henrikinkirkon ja Peltolantien väliselle alueelle. Kevyemmälle hoidolle jätetään monimuotoisuuden edistämiseksi myös puustoisia alueita Peltolantien reunassa ja kirkon takana.

Varsinais-Suomen liitto sitoutuu edistämään yrittäjämyönteisyyttä

Hanna Munter.

Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ovat solmineet elinvoimalupauksen. Varsinais-Suomen liitto sitoutuu lupauksella yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa edistämään maakunnan yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.

Naantalin Musiikkijuhlat käynnistyvät tiistaina

Elina Vähälä on Naantalin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja.

Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään 43. kerran 6.–17. kesäkuuta. Ohjelman on suunnitellut ensimmäistä kertaa viulisti Elina Vähälä , joka nimettiin tapahtuman taiteelliseksi johtajaksi Arto Noraksen yli 40 vuotta jatkuneen kauden jälkeen. Hienovaraisesti uudistuneen festivaalin yksittäisistä huipputaiteilijoista lähes puolet esiintyy Naantalissa ensimmäistä kertaa.

Fuugan valmistelu siirtymässä seuraavaan vaiheeseen

Musiikkitalo on nousemassa Itsenäisyyden aukiolle Aurajokirantaan.

Turun musiikkitalo Fuugan valmistelu jatkuu työntäyteisenä kesän ajan. Musiikkitalohanke on nyt kehitysvaiheessa, joka jatkuu sopimuksen mukaisesti kesäkuun loppuun saakka. Hankkeessa työstetään vielä viimeisiä kehitysvaiheen kokonaisuuksia.

Kaupunki

Näyttelijä Lauri Tilkanen tulkitsee Metsänneito-runon.
Ihmisasutus valtaa yhä etenevässä määrin kettujen luonnollisia alueita, joka sitten osaltaan lisää erilaisia yhteydenottoja TESYn Eläinten hätäkeskukseen, kertoo Britt-Marie Juup.
Elina Vähälä on Naantalin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja.
Petri Kirkkomäki (vas.) ja taiteellinen johtaja Folke Gräsbeck ovat järjestäneet Sibelius Korppoossa -festivaalia yhteistyössä jo yli kymmenen vuoden ajan. Gräsbeck on ollut alusta asti festivaalin taiteellinen johtaja.
Musiikkitalo on nousemassa Itsenäisyyden aukiolle Aurajokirantaan.
Kuvassa ylhäältä vasemmalta Turkuseuran järjestösihteeri Katriina Pakkanen, vapaaehtoiset Ulla Kaarnavaara ja Leena Suominen, toiminnanjohtaja Kati Leskinen ja Nappe Naakkaa esittävä Aleksi Kauppinen
Bad Media Company Turun ylioppilasteatterissa.
Urheilu

Puukkokatsomo: Salibandyn MM-huumaa Turkuun

Milla Nordlund.

Turussa järjestetään salibandyn naisten MM-kisat vuonna 2027. Kyseessä on kolmas kerta, kun naisten MM-kisat järjestetään Suomessa. Turussa kisat järjestetään ensimmäisen kerran.

Karppinen TPS:n naisten data-analyytikoksi

Kansallisessa Liigassa pelaavan Turun Palloseuran taustatiimi on vahvistunut data-analyytikko Oskari Karppisella . Karppinen tekee TPS:n valmennuksen käyttöön tilastoja Tepsin otteluista ja pelaajista sekä analysoi etukäteen tilastojen kautta tulevat vastustajajoukkueet.

Varpu Allenius haaveilee Tanssikoulu Å:n nousevan Turun ikonien joukkoon

Tanssikoulu Å:n takana olevilla Varpu Alleniuksella ja Olli Santalahdella on vielä pitkiä työpäiviä edessä ennen heinäkuun alkua, jolloin toiminta alkaa.

Varpu Alleniuksen ja Olli Santalahden vappu sujui tänä vuonna rauhallisesti.

Otteluanalyysi: Inter kukoistaa Kupittaan tekonurmella

Petteri Forsell oli pelipäällä. Hän pohjusti Interin toisen osuman.

Kaksi peliä Kupittaan uudella tekonurmikentällä uuden päätykatsomon edessä. Kaksi voittoa, kuusi pistettä maalierolla 5–0. Nyt uhriksi joutui Honka, jonka Inter voitti jalkapalloilun Veikkausliigan kamppailussa 2–0.

Naisten Superpesiksen uuden mestaruuspokaalin suunnittelija on turkulainen Heini Aho

Heini Aho.

Naisten Superpesikselle suunnitellaan uusi mestaruuspokaali, joka jaetaan ensimmäisen kerran kauden 2023 päätteeksi suomenmestaruusjoukkueelle. Naisten Superpesiksen pelaajat valitsivat kolmen ehdotuksen joukosta voittajaksi taiteilija Heini Ahon työn. Mestaruuspokaali julkistetaan syyskuussa.

Kaksinkertainen Suomen mestari Casimir Jürgens Turun Palloseuraan

Casimir Jürgens vaihtaa mustavalkoiseen nuttuun.

Puolustaja Casimir Jürgens siirtyy Turun Palloseuraan Tampereen Tapparasta kahden vuoden sopimuksella. Kaksinkertainen Suomen mestari vahvistaa TPS:n takalinjaa. Helsinkiläislähtöinen 28-vuotias puolustaja on voittanut urallaan myös Champions Hockey Leaguen mestaruuden.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.