Vanhan Maarian pitäjän tarinat heräävät eloon, kun Maarian kirkossa järjestetään torstaina 16. helmikuuta kello 18 alkaen kansanperinneilta. Seurakunnan historiasta kiinnostunut tiedottaja Eeva-Kaisa Ahlamo kertoo elämästä, ihmisistä ja tarinoista entisen pitäjän alueella.

Maarian pitäjä levittäytyi aikoinaan Kuhankuonolta Hirvensaloon ja Liedon rajalta Ruissalon kärkeen ja saarille. Siihen kuului valtavasti kyliä, taloja, torppia, peltoja, asukkaita, ihmisiä ja elämää. Yhteiskunta oli 1600-luvulla hyvin yhteisöllinen ja kirkkokeskeinen. Kirkon valta-asema alkoi murentua vasta 1700-luvulla isonvihan jälkeen.

– Kirkko määräsi monesta asiasta ihmisen elämässä myös Maariassa, kertoo Ahlamo.

– Sen suhtautuminen asioihin saattoi olla kuitenkin hyvin pragmaattista. Pyhäpäivinä esimerkiksi ei saanut tehdä töitä, mutta piispa antoi erillisellä käskyllä luvan käydä kalassa, jos kalojen kutuaika muuten olisi mennyt ohi. Monet kirkon kirjallisista ohjeista ja säännöistä kertovatkin paljon kansan jokapäiväisestä elämästä. Nykyään ei koeta enää tarpeelliseksi erikseen kieltää esimerkiksi parvelta syljeskelyä muiden kirkkovieraiden päälle.

Ihmiskohtaloita, tarinoita ja sattumuksiakin on Maariasta säästynyt. Käräjillä on istuttu monestakin syystä, ja sakkoja jaeltu kansalaisille ympäri pitäjää. Tarinat kertovat vauhdikkaasta yhteiskunnasta, joka vielä hakee muotoaan oikeudellisten ja sivistyksellisten asioiden suhteen. Illan aikana käydään läpi myös Maarian alueelta löytyviä jättiläisten, kummitusten ja tuonpuoleisen voimien hallitsemia paikkoja.

Musiikkina lauletaan virsiä vuoden 1701 virsikirjasta. Niin sanottu ”Vanha virsikirja” on Suomessa pisimpään käytössä ollut virsikirja, sitä käytettiin lähes kaksisataa vuotta. Kanttorina tilaisuudessa toimii Maria Verronen. Kolehti kerätään Yhteisvastuun hyväksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)