Poliisin julkaisema YouTube-video muistuttaa, että kenenkään alastonkuvaa ei saa jakaa eteenpäin. Kuvien, myös alastonkuvien jakaminen nuorten keskuudessa on yleistä. Nuori ei välttämättä tule ajatelleeksi, että toisen nuoren alastonkuvan luvatta jakaminen kavereille voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Vuoden alussa voimaan tulleen uuden rikoslain mukaan teko täyttää seksuaalisen kuvan laiton levittäminen -rikosnimikkeen.

Nuori tulee rikosvastuulliseksi täyttäessään 15 vuotta, mutta hän on kuitenkin aina alle 15-vuotiaanakin vahingonkorvausvelvollinen.

– Tärkeintä ei ole se, että onko asia rikos vai ei, vaan se, että teolla aiheutetaan mittavaa vahinkoa ja kärsimystä uhrille eikä kyseessä ole "vain harmiton pila". Kuvan hallitsematon leviäminen on lähes aina nuorelle uhrille raskasta ja ahdistavaa. Kuva, joka on levitetty verkkomaailmaan myös pysyy siellä ja kuvan leviäminen laajallekin yleisölle voi tapahtua silmän räpäyksessä, muistuttaa ylikomisario Miia Lehtinen Poliisihallituksesta.

– Tällä videolla poliisi haluaa tuoda vahvasti esiin, että uhrin ei tule koskaan jäädä yksin ja jos nuoren alastonkuva levitetään, siitä on tärkeä ilmoittaa poliisille asian selvittämiseksi sekä uhrin tuen ja avun saamiseksi.

Video on osa sisäministeriön ja poliisin toteuttamaa Nuoret ja rikollisuus -sivustoa. Sivusto tarjoaa lapsille ja nuorille hyödyllistä tietoa rikoksista ja vastaa mm. kysymyksiin; miten tunnistan tilanteen, jossa on tapahtunut rikos, mistä saan apua, jos olen kohdannut rikoksen ja onko rikosilmoituksen tekeminen vaikeaa?

Rikoksen uhriksi joutuminen ei ole koskaan uhrin omaa syytä. Joskus rikoksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kuka tahansa voi joutua rikoksen uhriksi, eikä tilanteita pysty aina estämään. Apua kannattaa hakea aina, jos epäilee jonkin rikoksen tapahtuneen.

– Ei tarvitse tietää, mikä rikos olisi kyseessä. Riittää, jos sinulle on jäänyt tunne, että jotain väärää on tapahtunut. Apua kannattaa hakea myös silloin, jos epäilee kaverin joutuneen rikoksen uhriksi tai on itse nähnyt jonkun rikoksen tapahtuneen, kertoo Maatu Arkio-Lampinen Rikosuhripäivystyksestä.

Luotettavalle aikuiselle puhuminen voi olla helpompaa, jos lapsen tai nuoren kanssa on aikaisemmin keskusteltu mahdollisista rikoksista ja siitä, miten tulee toimia, jos joutuu rikoksen uhriksi. Lapselle ja nuorelle kannattaakin säännöllisesti muistuttaa, että vaikeistakin asioista voi aina tulla juttelemaan, vaikka tilanne tuntuisi kuinka hankalalta.

Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje on jo 20 vuoden ajan tehnyt työtä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisemiseksi, edistääkseen varhaista puuttumista lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin ja nopeuttaakseen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin poistumista netistä. Pelastakaa Lasten Nettivihje-palvelu vastaanottaa ilmoituksia sekä aikuisilta että lapsilta, jos he ovat kohdanneet tai nähneet netissä lapseen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvää toimintaa tai kuvamateriaalia. Viime vuonna Nettivihjeeseen tuli kymmenkertainen määrä vihjeitä aiempiin vuosiin verrattuna.

- Suuri osa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ei tule viranomaisten tietoon esimerkiksi siksi, että kynnys ilmoittaa viranomaisille epäillystä rikoksesta tai laittomasta materiaalista on korkea. Matalan kynnyksen Nettivihje-palvelun avulla voidaan saada viranomaisten tietoon myös ne tilanteet, joita ei syystä tai toisesta haluta ilmoittaa suoraan poliisille. Näin yhä useampi lapsiin kohdistunut seksuaalirikos saadaan selvitettyä ja lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia poistettua tehokkaasti netistä, toteaa Nettivihjeen asiantuntija Pauliina Sillfors.

Rikoksen uhriksi joutunut lapsi tai nuori tarvitsee tukea läheisiltään. On tärkeää, että uhri ei jää yksin ja hän saa tarvitsemansa tuen tilanteeseen. Kun lapsi tai nuori kertoo huoltajalle tai aikuiselle kokemuksestaan, kiitä häntä siitä, että hän rohkeasti kertoi asiasta sinulle. Muistuta, että vaikeistakin asioista saa aina kertoa.

Anna aikaa kertomiselle ja pysy itse rauhallisena. Kuuntele häntä ja anna mahdollisuus keskustelemiseen.

Älä syyllistä, epäile tai vähättele. Suhtaudu kertomukseen vakavasti. On normaalia reagoida epänormaaliin tilanteeseen. Reaktioita voivat olla esimerkiksi unettomuus, painajaiset, ahdistuneisuus ja keskittymisvaikeudet. On myös normaalia, jos nuori ei reagoi voimakkaasti tilanteeseen.

Tarjoa hänelle aikuisen turvallista läsnäoloa. Huolehdi arjen jatkumisesta mahdollisimman normaalina sekä perustarpeista, esimerkiksi syömisestä ja nukkumisesta. Luo toivoa tilanteesta selviytymiseen.

Tehkää asiasta rikosilmoitus. Keskustele lapsen kanssa ennen ilmoituksen tekoa siitä, miksi ilmoituksen tekeminen on tärkeää ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Jos on huoli lapsen hyvinvoinnista, voit olla yhteydessä oman kunnan sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)