OP:n ekonomistit arvioivat talouden vaipuvan lievään taantumaan kuluvana vuonna huolimatta pahimpien energiakriisihuolien hellittämisestä. Suomen talous, ja siihen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten korot, ovat kehittyneet viime aikoina odotusten mukaisesti.

Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kääntyvän 0,5 prosentin kasvuun vuonna 2024.

– Viime kesän jälkeen ennusteeseemme on tarvinnut tehdä lähinnä hienosäätöä, jos sitäkään. Tämä ei silti tarkoita sitä, että talouden näkymä olisi selkeä. Näköpiirissä on enemmänkin pari vuotta epämääräisen heikkoa kehitystä kuin selväpiirteinen taantuma ja rivakka elpyminen, sanoo OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Laskusuhdanne koettelee taloutta laaja-alaisesti. Vienti, yksityinen kulutus ja investoinnit heikkenevät.

Viennin arvo kasvoi vuonna 2022 ennätyksellistä vauhtia. Lähelle vastaavia lukuja on päästy viimeksi 1970-luvulla. Viennin määrän kasvu jäi kuitenkin muutamaan prosenttiin. Kuluvana vuonna viennin määrä supistuu hieman, kun vientikysyntä heikkenee, palveluviennin elpyminen hiipuu ja Venäjän viennin lopahtaminen painaa alkuvuoden kasvulukuja. Vientihinnat kääntyvät vuoden aikana laskuun.

Korkea inflaatio ja korkojen jyrkkä nousu heijastuvat voimakkaimmin yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna käytettävissä olevien reaalitulojen vähenemisestä huolimatta hyvää vauhtia korona-aikojen säästöjen tukemana. Säästämisaste painui matalimmilleen sitten 1980-luvun loppuvuosien. Nousseet korot ja heikkenevä taloustilanne kääntävät vuonna 2023 säästämisasteen jälleen nousuun, ja yksityinen kulutus supistuu. Käytettävissä olevat reaalitulot eivät kuitenkaan enää vähene.

– Vuonna 2022 nopea hintojen ja korkojen nousu koetteli erityisesti kotitalouksia. Tänä vuonna yritysten tilanne alkaa heikentyä kustannusten noustessa ja kysynnän huonontuessa. Tämän seurauksena niin työllisyyden kuin investointien kehitys kääntyy laskuun, arvioi pääekonomisti Heiskanen.

Investoinnit olivat viime vuonna hyvässä vauhdissa. Tänä vuonna erityisesti rakennusinvestoinnit vähenevät, ja investoinnit kokonaisuutena kääntyvät laskuun. Työllisyys parani vielä viime vuoden lopulla, mutta hidastuva talouskasvu alkaa vähitellen näkyä työmarkkinoilla. Työttömyysaste nouseekin viime vuoden lukemista ja työllisyysaste laskee hieman.

Inflaatio saavutti huippunsa talvella. Kuluttajahintojen nousu vaimenee kuitenkin pohjimmiltaan hitaasti, erityisesti palveluiden hintojen nousun taittuminen tulee olemaan verkkaista palkkapaineiden lisääntyessä.

Vaihtotaseen vaje paisui viime heikoimpiin lukemiin sitten 1990-luvun alun. Suomen talouden ulkoinen tasapaino säilyy heikkona myös lähivuosina. Lisäksi julkisen talouden vaje kasvaa jälleen.

– Ennusteen riskit ovat tasapainossa. Lähiaikojen odotettua parempi kehitys ei kuitenkaan ennakoi myönteisempää kehitystä tulevaisuudessa. Jatkon kannalta maltillinen taantuma, joka oikaisee korona-ajan jälkeen syntyneitä epätasapainoja voisi olla paras skenaario taloudelle, toteaa Heiskanen.

Maailmantalouden kasvu on keskeisten suhdanneindikaattorien perusteella hidastumassa edelleen. Suhdannekuva ei ole kuitenkaan yhtenäinen. Kehittyneissä maissa talous on laskusuhdanteessa, ja osin taantuman partaalla. Kehittyvissä maissa kasvunäkymät ovat osin jopa paranemassa.

Kokonaisuutena maailmantalouden kasvu painuu tänä vuonna hieman taantuman rajana pidetyn 2,5 prosentin alapuolelle. Kehittyneissä maissa talouskasvu on heikointa sitten 1980-luvun alun, kun finanssikriisin ja koronapandemian vuosia ei oteta huomioon.

Yhdysvalloissa talous ylikuumeni selvästi koronapandemiasta elvyttäessä. Sittemmin kiihtynyt inflaatio ja rahapolitiikan kiristyminen ovat painaneet ennakoivat suhdanneindikaattorit taantuman partaalle. Koronapandemian aikana kertyneet säästöt ja vahvojen työmarkkinoiden tukema reipas palkkojen nousu ovat pitäneet talouden toistaiseksi kasvussa. Vähitellen talous on kuitenkin painumassa taantumaan, kun koronanaikana kertyneet puskurit on käytetty ja työmarkkinat alkavat viilentyä.

– Talousindikaattorien perusteella on 90 prosentin todennäköisyys, että Yhdysvaltain talous vajoaa taantumaan seuraavien kuuden kuukauden aikana. Tähän nähden tunnelmat ovat olleet viime aikoina yllättävän leppoisia. Vanha totuus ”kun Yhdysvallat aivastaa, muu maailma sairastuu” on yhä kohdallaan, sanoo Heiskanen.

Euroalueella talousindikaattorit ovat painuneet talouden taantumista ennakoiviin lukemiin, jotka kuitenkin ovat olleet markkinoiden odotuksia parempia. Talviselta energiakriisiltä ollaan välttymässä, mutta talouskehitys on silti heikkenemässä lievän taantuman mittoihin, ja näkymät ovat jatkossakin vaisut ja epävarmat.

Kiinan talous kulkee tänä vuonna vastavirtaan. Viime vuonna rankat koronarajoitukset painoivat kasvun heikoksi. Lähiaikoina koronatapaukset voivat vaikeuttaa kehitystä, mutta Kiinan talous on vähitellen jättämässä korona-ajan taakseen. Talouskasvu nopeutuukin tänä vuonna melko selvästi osin talouspolitiikan tukemana.

Korkein inflaatiohuippu jäi taakse viime vuoden lopulla useimmissa maissa. Inflaatio hidastuu selvästi, mutta säilyy tavoitteita korkeammalla. Pohjainflaatio hellittää hitaammin, ja työmarkkinat ovat laajalti yhä tiukat.

Keskuspankit ovat hankalassa tilanteessa, kun nopea korkojen nousu ei ole vielä täysin heijastunut talouteen. Tarvittavan politiikan kiristämisen suuruus on hämärän peitossa. Olisi vältettävä liiallinen korkojen nousu, mutta inflaation kiihtyminen uudestaan olisi vältettävä.

– Nykyiset markkinakorot pitävät sisällään jo odotuksen siitä, että EKP tulee kiristämään rahapolitiikkaansa edelleen. Tällä hetkellä on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, miten korkealle korot tulevat nousemaan. Selvää kuitenkin on, että suurin nousu on jo takana ja lyhyiden korkojen kehitys on tänä vuonna viime vuotta maltillisempaa, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)