Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan kaupallisten kalastajien pyydyksiin tarttui merialueella roskia yhteensä 34 863 kiloa viime vuonna. Sekä painona että tilavuudella mitattuna kalanpyydysjätettä oli noin neljäsosa ja muuta jätettä kolme neljäsosaa kaikesta pyydyksiin jääneestä jätteestä. Suurin osa jätteen painosta ja tilavuudesta oli puuta, tekstiiliä ja muuta jätettä. Yleisin materiaali kaikilla merialueilla ja jätelajeissa oli kuitenkin erilaiset muovit.

Selvitys perustuu merialueen kaupallisille kalastajille tehtyyn kyselyyn. Suurin osa (54 %) vastanneista ilmoitti, ettei pyydyksiin ollut tarttunut yhtään roskia vuonna 2021 tai niissä oli pelkästään eloperäistä roskaa (lehtiä, risuja, uposkasveja). Osa vastaajista ilmoitti myös, että pitemmällä aikavälillä roskien määrä on vähentynyt.

– Kalastuksen itsessään tiedetään aiheuttavan jonkin verran merien roskaantumista, mutta kalastuslaivastojen rooli merijätteiden tuottamisessa on pieni varsinkin Suomessa. Kalanpyydyksiin jää jonkin verran muista lähteistä syntynyttä jätettä, sekä kadonneista tai hylätyistä kalastusvälineistä syntynyttä jätettä, kertoo tutkija Jukka Pönni Lukesta.

EU-asetus passiivisesti kalastetun eli merellä kalanpyydyksiin tarttuneen jätteen määrän seurannasta ja vuosittaisesta ilmoitusvelvollisuudesta astui voimaan tammikuussa 2022. Asetus koskee merellä alle 45 metrin pituisella aluksella harjoitettavaa kaupallista kalastusta. Luke raportoi tulokset vuosittain EU:lle.

Jätelaki ja merenkulun ympäristönsuojelulaki kieltävät alukseen nostettujen jätteiden heittämisen takaisin veteen. Jäte tulee tuoda maihin esimerkiksi sataman jäteastioihin.

Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia otti kantaa saaliinpurkusatamiensa jätteenvastaanottokapasiteettiin. Näistä 75 prosenttia piti satamien vastaanottokapasiteettia riittävänä ja yhdeksän prosenttia riittämättömänä. Muutamista satamista ja pienvenesatamista jätteiden vastaanotto puuttui kokonaan tai jäteastiat oli tarkoitettu pelkästään kotitalouksille.

Vastausten perusteella ainakin viidestä yleisestä kalasatamasta puuttuu riittävä jätteiden vastaanottokapasiteetti, minkä seurauksena kalastajien on hankala toteuttaa vaatimusta jätteiden rantaan tuomisesta.

Kalastajat kertoivat tuovansa mereltä roskia myös omiin laitureihinsa. Nämä jätteet lajiteltiin kierrätykseen kotitalouksien omissa jätehuolloissa. Jätteiden koko ja määrä kuitenkin haittasivat kalastajien omien kiinteistöjen tai pienvenesatamien hyödyntämistä jätteiden käsittelyssä.

Tiedonkeruu toteutettiin internet-kyselynä kaikille merialueella kaupallisesti kalastaville kalastuslisenssin haltijoille, jotka olivat kalastaneet alle 45 metrin pituisella aluksella ja ilmoittaneet saalista vuonna 2021.

Vastaukset laajennettiin koskemaan kaikkea suomalaisten merialueen kalastusta alle 45 metrin aluksilla. Tämä tehtiin oletuksella, että kyselyyn vastaamattomien ja kyselyyn vastanneiden kalastajien pyydyksiin oli jäänyt keskimäärin samanlaiset määrät jätettä.

Kerätyssä aineistossa oli suuri osittaiskato roskien tilavuutta koskevissa muuttujissa. Kalastajat ilmoittivat roskien painon, mutta niiden tilavuus oli usein jätetty ilmoittamatta. Näiltä osin roskien tilavuus arvioitiin, minkä seurauksena roskien tilavuutta koskevat arviot ovat epävarmempia kuin painoa koskevat arviot.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)