Koronapandemian vaikutukset suomalaisten liikkumiseen näkyivät matkojen määrissä ja pituuksissa selvästi. Suomalainen valitsee edelleen mieluiten henkilöauton liikkumiseen, seuraavaksi eniten kuljetaan jalan. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisemasta säännöllisesti toteutettavasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, joka kartoitti viimeisimpänä suomalaisten liikkumistottumuksia vuonna 2021. Lisääntyneen etätyön vaikutus liikkumisen kokonaismäärään oli kuitenkin pieni.

Vuoden 2021 aikana suomalaiset tekivät vuorokaudessa keskimäärin 2,3 matkaa henkeä kohti ja liikkuivat näillä matkoillaan 34 kilometriä. Koronapandemian vaikutukset liikkumiseen näkyivät matkojen määrissä ja pituuksissa selvästi: matkaluku laski 0,4 matkalla ja matkasuorite seitsemän kilometrillä vuodesta 2016, jolloin edellinen tutkimus tehtiin.

– Matkaluvussa ei aiemmin ole todettu näin suuria muutoksia koko tutkimuksen seuranta-aikana vuoden 1974 jälkeen. Matkasuorite on ollut noin 40 kilometriä henkeä kohti vuorokaudessa 2000-luvun vaihteesta lähtien. Vuonna 2021 havaitut muutokset ovat koronapandemiasta johtuvia ja todennäköisesti väliaikaisia. Kokoontumis- ja ravintolarajoitukset sekä etätyösuositukset vaikuttivat suuresti liikkumiseen koko vuoden aikana, sanoo erityisasiantuntija Hanna Strömmer.

Tutkimuksen perusteella suomalainen valitsee edelleen mieluiten henkilöauton liikkumiseen. Kaikista kotimaanmatkoista 62 prosenttia tehtiin henkilöautolla. Toiseksi yleisin kulkutapa oli jalankulku, jolla tehtiin 23 prosenttia matkoista. Pyörällä tehtyjen matkojen osuus oli seitsemän prosenttia ja joukkoliikenteellä tehtyjen kuusi prosenttia.

– Kulkutapaosuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Toistaiseksi kestävien kulkutapojen osuudet eivät ole kasvaneet valtakunnallisella tasolla. Alueelliset erot ovat suuria. Jotta päästäisiin Suomelle asetettuihin liikenteen ilmastotavoitteisiin, kestäviä kulkutapoja tulisi edelleen edistää yhteistyössä, Strömmer toteaa.

Kotimaanmatkojen matkasuoritteesta 84 prosenttia tehtiin henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana. Jalankulun ja pyöräliikenteen suoriteosuus oli yhteensä viisi prosenttia ja joukkoliikenteen kahdeksan prosenttia.

Kaikista kotimaanmatkoista suurimmat matkaryhmät vuonna 2021 olivat ostos- ja asiointimatkat sekä vapaa-ajanmatkat. Kummankin ryhmän osuus matkoista oli 31 prosenttia. Työ- tai koulutuspaikkaan suuntautui 26 prosenttia matkoista.

– Matkojen määrä vähentyi kaikissa matkaryhmissä, mutta eniten vähenivät vapaa-ajanmatkat ja ostosmatkat. Tätäkin selittävät koronapandemian ajan kokoontumisrajoitukset ja julkisten tilojen rajoitukset, Strömmer sanoo.

Kotimaanmatkojen matkasuoritteesta 37 prosenttia oli vapaa-ajanmatkoja ja 26 prosenttia työ- tai koulutuspaikkaan suuntautuvia matkoja. Ostos- ja asiointimatkojen osuus matkasuoritteesta oli 22 prosenttia.

Etätöiden tekeminen yleistyi ja tehdyn etätyön määrä kasvoi vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2016. Työssäkäyvistä vastaajista 31 prosenttia teki etätyötä tutkimuspäivää edeltäneiden seitsemän vuorokauden aikana vuonna 2021. Vastaava osuus oli 22 prosenttia vuonna 2016.

Yli kaksi päivää etätöitä tehneiden osuus kasvoi viidestä prosentista 21 prosentiin. Toisaalta jopa 69 prosenttia työssäkäyvistä ei tutkimuksen mukaan tehnyt lainkaan etätöitä. Etätyön tekeminen jakautui epätasaisesti sekä maantieteellisesti että koulutustaustan mukaan.

Työmatkojen matkaluku (0,37 matkaa/hlö/vrk) ja matkasuorite (6,1 km/hlö/vrk) vähenivät vuonna 2021 vain hieman vuoteen 2016 verrattuna, vaikka koronapandemian aikana oli voimassa etätyösuositus.

– Ehkä hieman yllättäen etätyön tekemisen vaikutus liikkumisen kokonaismäärään oli pieni. Etätöitä vähintään kaksi päivää viikossa tehneet kompensoivat säästyneet työmatkat lähes kokonaan muilla vapaa-ajan matkoilla sekä ostos- ja asiointimatkoilla, Strömmer sanoo.

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on suomalaisten liikkumistottumuksia kuvaava seurantatutkimus, joka on toteutettu noin kuuden vuoden välein vuodesta 1974 alkaen. Tutkimus kertoo suomalaisten liikkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Tutkimusaineisto sisältää tietoa eri kulkutavoista, matkojen syistä ja väestöryhmien välisistä eroista liikkumisessa.

Tutkimuksessa selvitettiin yli 6-vuotiaiden suomalaisten liikkumista ajanjaksolla 1.1.–31.12.2021. Tutkimukseen vastasi yli 24 000 henkilöä. Vastausaste oli 27 prosenttia. Tutkimus perustuu tilastollisesti edustavaan, väestötietojärjestelmästä poimittuun otokseen.

Tuloksia käytetään liikennettä koskevassa päätöksenteossa sekä liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Tutkimuksella kerätään perusaineistoa erilaisten liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvien tutkimusten ja liikenteen mallinnuksen pohjaksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)