Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt 5. joulukuuta päätöksen arkkipiispantalon rakennussuojeluasiassa, joka otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaisena asiana 17.12.2014.

Arkkipiispantalon tontti rakennuksineen on suojeltu jo vuonna 1994 valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. Suojeluasia on laajennettu 27. lokakuuta koskemaan osittain myös Aurajoen itärannan yleistä aluetta arkkipiispantalon tonttia kiertävän valurauta-aidan ulottuessa kyseiselle alueelle. Uuden suojelupäätöksen myötä on ollut tarkoitus määrittää kohteelle suojelumääräykset.

Prosessin aikana on kuultu Museovirastoa, Turun kaupunkia, kiinteistön ja rakennusten omistajaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja haltijana olevaa Kirkkohallitusta sekä naapureita.

Suojelu tarkentuu uuden päätöksen myötä, sillä vanhassa asetussuojelupäätöksessä ei ole ollut varsinaisia suojelumääräyksiä. Arkkipiispantalo on suojeltu myös vuoden 1967 asemakaavalla, mutta kaavasuojelu ei ole koskenut ulkorakennusta, pihaa eikä sisätiloja. Uusi suojelupäätös koskee arkkipiispantaloa ja ulkorakennusta sekä arkkipiispantalon tontin pihaa valurauta-aitoineen. Suojelu ulottuu myös jokirannan yleiselle alueelle siltä osin kuin valurauta-aita ulottuu kyseiselle alueelle. Suojelu kohdentuu em. rakennusten ulkoasuun ja rakennusrunkoon. Arkkipiispantalon osalta suojelu kohdentuu myös osittain sisätilojen kiinteään sisustukseen.

Arkkipiispantalon tontilla on keskeinen merkitys luterilaisen kirkon korkeimman viranhaltijan edustus- ja asuinpaikkana. Tontilla sijainneita rakennuksia on käytetty piispojen asuntoina 1700-luvulta lähtien, jo ennen vuonna 1764 myönnettyä virallista arkkipiispan virka-asuntostatusta. Vuonna 1887 valmistunut arkkitehtien Ahrenbergin, Gripenbergin ja Lindqvistin signeeraamiin suunnitelmiin perustuva uusrenessanssityylinen arkkipiispantalo on toiminut valmistumisestaan lähtien alkuperäisessä tarkoituksessaan ja jo ennen siirtymistä valtiolta kirkon omistukseen vuonna 1997.

Arkkipiispantalossa on useiden muutosten ja korjausten myötä näkyvissä rakentamisen, hoidon ja käytön historia ja jatkuvuus. Muutosten ja korjausten suunnittelu on uskottu aikansa arvostetuille arkkitehdeille. Tontin pohjoissivustalle valmistui samaan aikaan arkkipiispantalon kanssa ulkorakennus, joka on kunnostettu arkkipiispan kanslian toimisto- ja kokoustiloiksi.

Tontin kadunpuoleisia reunustoja kiertää musta valurauta-aita, jossa toistuu koristekuviona piispansauvan koukkua muistuttava kaari, jonka keskellä on tyylitelty lilja. Arkkipiispojen jatkuvana perinteenä pihalle istuttamat nimikkopuut kasvavat edelleen hyväkuntoisina.

Arkkipiispantalon tontti sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Piispankadulla, ja sen on todettu inventoinneissa olevan valtakunnallisesti merkittävä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)