Ravintoverkon huipulla olevien lajien ympäristömyrkkykuorma kertoo Suomen rannikon meriekosysteemin tilasta

Riikka K. Vainio. Riikka K. Vainio. Kuva: Turun yliopisto

Ympäristömyrkkyjen kertyminen ravintoverkon huipulla oleviin lintulajeihin paljastaa, että Itämeren eliöstössä vuosikymmeniä esiintyneiden pysyvien yhdisteiden lisäksi Suomen rannikolla esiintyy myös joitain uusia ympäristömyrkkyjä, joiden käyttäytymistä ravintoverkossa ei tunneta hyvin.

FM Riikka K. Vainio tutki väitöskirjassaan metallien ja orgaanisten halogeeniyhdisteiden aiheuttamaa saastumista ja ympäristömyrkkyjen kulkeutumista Suomen rannikon ravintoverkossa keskittyen kolmeen ilmentäjälajiin: merikotkaan (Haliaeetus albicilla), merimetsoon (Phalacrocorax carbo) ja haahkaan (Somateria mollissima).

Nämä ravintoverkossa korkealla olevat lintulajit altistuvat usein ravintonsa kautta korkeammille pitoisuuksille kertyviä ja rikastuvia haitta-aineita kuin ravintoverkon pohjalla olevat lajit. Ravintoverkossa korkealla olevien lajien haitta-ainekuorma kuvastaa niiden alapuolella olevan ravintoketjun haitta-ainekuormaa, joten ne kertovat koko ravintoverkon tilasta.

Ensimmäisessä väitöskirjan osassa Vainio tutki, ilmentävätkö merikotkan ja merimetson pesäpoikaset happamista sulfaattimaista peräisin olevia metallipäästöjä. Rannikkoalueilla luonnollisesti esiintyvät happamat sulfaattimaat ovat yksi Suomen suurimmista metallien lähteistä.

Kaikkien metallien pitoisuudet merikotkan ja merimetson poikasissa olivat yleisesti matalia. Tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että happamien sulfaattimaiden läheisyydessä kasvaneissa merikotkan poikasissa alumiinin ja koboltin, ja merimetson poikasissa mangaanin ja kuparin pitoisuudet olivat koholla verrattuna kaukana happamista sulfaattimaista syntyneisiin ja kasvaneisiin poikasiin.

– Lajien väliset eroavaisuudet siinä, minkä metallien pitoisuudet olivat koholla eri alueilla kasvaneissa poikasissa, liittyvät luultavasti eroihin lajien ekologiassa, kuten ravinnossa. Monien happamiin sulfaattimaiden yhdistettyjen metallien pitoisuuksissa ei ollut eroja happamien sulfaattimaiden läheisyydessä ja niistä kaukana kasvaneiden pesäpoikasten välillä, Vainio kertoo.

Tulos indikoi, että monet happamista sulfaattimaista peräisin olevat metallit eivät kulkeudu ravintoverkon huipulla oleviin lajeihin asti. Haitallisia metallipitoisuuksia saattaa silti esiintyä alemmilla ravintoverkon tasoilla.

Happamista sulfaattimaista peräisin olevien metallien lisäksi Vainio tutki elohopean ja orgaanisten halogeeniyhdisteiden kulkeutumista ja pitoisuuksia Saaristomeren ravintoverkossa.

Tutkimusten pohjana oli laaja aineisto, johon kuului näytteitä kolmesta lintulajista, kaloista sekä akvaattisista selkärangattomista. Tutkittujen orgaanisten halogeeniyhdisteiden joukossa oli Itämeren lajistossa jo vuosikymmeniä esiintyneitä POP-yhdisteisiin (eng. persistent organic pollutants) lukeutuvia haitta-aineita, kuten polykloorattuja bifenyylejä (PCB:t), useita torjunta-aineita, kuten DDT, bromattuja palonestoaineita sekä per- ja polyfluorattuja yhdisteitä.

Vanhojen, tunnettujen haitta-aineiden lisäksi Vainio tutki, löytyykö Saaristomereltä niin kutsuttuja uusia haitta-aineita, joiden pitoisuuksista ja käyttäytymisestä Itämeren ravintoverkossa on vain vähän tietoa.

Elohopeaa ja POP-yhdisteitä löytyi kaikista eliöryhmistä. Odotetusti elohopea ja suurin osa POP-yhdisteistä rikastuivat Saaristomeren ravintoverkossa, eli pitoisuudet olivat korkeimmat ravintoverkon huipulla olevissa lajeissa, erityisesti merikotkassa.

Erityisesti PCB:n ja DDT:n pitoisuudet olivat korkeampia kuin muiden yhdisteiden pitoisuudet.

– Havaitut elohopean ja POP-yhdisteiden pitoisuudet olivat kuitenkin yleisesti matalampia kuin 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Tämä on seurausta aineille asetetuista käyttökielloista ja -rajoituksista, Vainio kertoo.

Tunnettujen POP-yhdisteiden lisäksi Saaristomereltä löytyi ensimmäistä kertaa perfluoroetyylisykloheksaanisulfonaattia (PFECHS), jota käytetään muun muassa lentokoneiden hydrauliikkanesteissä.

Yhdistettä löytyi kahdesta kalalajista, merimetsosta ja merikotkasta. Yhdisteen pitoisuudet kasvoivat kaloista merimetsoon ja edelleen merikotkaan, viitaten siihen, että yhdiste rikastuu Itämeren ravintoverkossa.

– Tulokset osoittavat, että vanhojen, jo vuosikymmeniä sitten rajoitettujen ja kiellettyjen, pysyvien haitta-aineiden lisäksi uusia haitta-aineita esiintyy Itämerellä. Vaikka monien uusien haitta-aineiden pitoisuudet vaikuttavat olevan vielä matalia verrattuna vanhoihin, kertyviin haitta-aineisiin, uusien haitta-aineiden mahdollinen kertyminen eliöihin ja rikastuminen ravintoverkossa voi aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa erityisesti ravintoverkkojen huippulajeille, Vainio sanoo.

Vainio esittää väitöskirjansa Apex avian species as sentinels for legacy and emerging contaminants in northern Baltic Sea coastal food webs julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9. joulukuuta kello 12 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtorinpellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä on professori Jussi Kukkonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Veijo Jormalainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on ekologia.

Väitöstä voi seurata myös etänä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Enemmistö alueen yrityksistä uskoo tunnin junan vaikuttavan liiketoimintaan myönteisesti

Joulukuussa toteutettuun kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 60,1 prosenttia arvioi, että tunnin juna tulee vaikuttamaan positiivisesti yrityksen liiketoimintaan.

Enemmistö Turun kauppakamarin jäsenistä näkee tunnin junalla olevan toteutuessaan myönteisiä vaikutuksia liiketoimintaan. Joulukuussa toteutettuun kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 60,1 prosenttia arvioi, että tunnin juna tulee vaikuttamaan positiivisesti yrityksen liiketoimintaan. Kielteistä vaikutusta yritykselleen povaa kyselyn mukaan vain 4,6 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi lähes 200 varsinaissuomalaista toimitusjohtajaa.

Kestilänkulmaa korotetaan, sisäpihalle kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo

Kestilänkulma suojellaan ja korotetaan.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tiistaina asemakaavanmuutosta, jossa ehdotetaan osoitteessa Kristiinankatu 10a olevan tontin sisäpihalla olevan toimistorakennuksen korvaamista kahdeksankerroksisella asuinkerrostalolla.

Ville Niinistö: Hiilensidonnan markkinoilla monia mahdollisuuksia, mutta selkeitä sääntöjä tarvitaan

Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö ryhtyy neuvottelemaan Vihreän ryhmän edustajana hiilenpoistojen sertifioinnista Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa. Tavoitteena on kehittää sääntelyä hiilensidonnan todentamiseksi ja raportoinniksi ja samalla kannustaa viljelijöitä, metsänomistajia, yrityksiä ja teollisuutta uusien ratkaisujen käyttöönottoon hiilidioksidin sitomiseksi ja varastoimiseksi.

Pihabongauksessa ennätysvähän metsätiaisia

Sinitiaisia nähtiin useimmilla pihoilla.

BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 18. kerran. Tulokset kertovat karua kieltään metsätiaisten alamäestä. Sekä kuusitiaisia että erittäin uhanalaisia hömötiaisia havaittiin vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Töyhtötiaisia on vain kerran ollut vielä vähemmän kuin nyt.

Valkonen jatkaa kokoomuksen puoluehallituksessa

Kansanedustaja, Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Valkonen on valittu jatkokaudelle kokoomuksen puoluehallitukseen. Valkonen on ollut puoluehallituksen jäsen vuodesta 2020.

Ylioppilaskylän rantareitin ulkovalaistus saneerataan

Ylioppilaskylän rantareitti.

Aurajokivarressa sijaitsevan Ylioppiskylän rantareitin valaisinpylväiden ja valaistuksen kunto on heikko. Rantareitin valaistus on heikkokuntoisissa puupylväissä. Ilmajohdot hankautuvat osittain puiden oksistoon. Ulkovalaistuksen saneeraus on tarkoitus toteuttaa kesän aikana siten, että uusi valaistus on toiminnassa 30. kesäkuuta.

Puutarhaliitto ja Martat innostavat jakamaan puutarhataitoja

Marttaliitto ja Puutarhaliiton PUUHA-hanke haastavat kotipuutarhureita jakamaan taitojaan muille.

Tekeminen, taitaminen ja tietäminen ovat keskeisiä asioita puutarhanhoidossa. Marttaliitto ja Puutarhaliiton PUUHA-hanke haastavat kotipuutarhureita jakamaan taitojaan muille. Kampanjaan voi osallistua 25.1.–30.9.

Joka neljäs valvontamaksu johtuu virheestä, joka toistuu vuodesta toiseen

Suomen yleisin pysäköintivirhe oli viime vuonna pysäköintikiekon käyttämättä jättäminen. Siihen syyllistyi lähes joka neljäs (24,3 %) valvontamaksun saaneista autoilijoista. Vain ani harva käyttää kiekkoa virheellisesti silloin, kun muistaa laittaa sen esille, paljastavat Suomen suurimman pysäköintialan työllistäjän ParkkiPaten tuoreet tilastot vuodelta 2022.

Yritysten liikevaihdon kasvu jatkui viime kesänä Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto elpyi vahvasti koronakriisistä kevättalvella 2022. Liikevaihdon kasvu on jatkunut myös kesän ja alkusyksyn aikana Venäjän sotatoimista ja kasvaneesta inflaatiosta huolimatta, sillä vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä yritysten liikevaihto oli 12,6 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Hyötytietoa perintö- ja lahjaverosta sekä vähennyksistä

Veronmaksajain Keskusliiton Varsinais-Suomen paikallisyhdistys järjestää neuvontatilaisuuden perintö- ja lahjaverosuunnittelusta maanantaina 30. tammikuuta.

Nostotyö sulkee illalla ja yöllä ajokaistan Helsinginkadulla

Helsinginkatu 22:n kohdalla tehdään nostotyötä maanantain ja tiistain välisenä yönä kello 18.30–6.

Maakuntahallitus edelleen Tunnin junan takana

Maakuntahallitus käsitteli maanantaina Turun tunnin junan tilannetta ja antoi yksimielisen myönteisen lausunnon. Maakuntahallituksella on jo aiemmin sovitut, yksimieliset hallitusohjelmatavoitteet Tunnin junan suhteen. Varsinais-Suomen liitto toistaa aiemmissa lausunnoissaan esille nostetut näkemykset.

TPS:n Valtteri Pulli ja Pauliina Salonen debytoivat jääkiekkomaajoukkueissa

Pauliina Salonen.

Jääkiekon A-maajoukkueen ottelut jatkuvat Sveitsissä ja Ruotsissa pelattavassa Ruotsin EHT-turnauksessa. Huhtikuussa MM-mitaleista pelaavilla Naisleijonilla ja alle 18-vuotiailla Pikkuleijonilla on edessään viimeiset turnaukset ennen MM-kisoja: Naisleijonat matkaa Saksaan ja Pikkuleijonat isännöi neljän maan turnausta Raumalla ja Eurajoella.

Turun kauppakorkeakoululle aluetalouden lahjoitusprofessuuri

Varsinais-Suomen kunnat lahjoittavat Turun yliopiston kauppakorkeakoululle taloustieteen professuurin erityisalanaan aluetalous. Lahjoituksen arvo on 600 000 euroa.

Suomessa viime vuonna 469 euroseteliväärennöstä

Suomessa löydettiin viime vuoden aikana 469 euroseteliväärennöstä. Määrä jatkoi laskuaan edellisvuodesta, jolloin kierrosta löytyi 523 euroseteliväärennöstä.

Korona vähensi suomalaisten liikkumista 2 500 kilometrillä vuodessa asukasta kohden

Koronapandemian vaikutukset suomalaisten liikkumiseen näkyivät matkojen määrissä ja pituuksissa selvästi. Suomalainen valitsee edelleen mieluiten henkilöauton liikkumiseen, seuraavaksi eniten kuljetaan jalan. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisemasta säännöllisesti toteutettavasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, joka kartoitti viimeisimpänä suomalaisten liikkumistottumuksia vuonna 2021. Lisääntyneen etätyön vaikutus liikkumisen kokonaismäärään oli kuitenkin pieni.

Ikääntyneiden lähiliikuntamahdollisuudet paranevat Turussa

Turussa käynnistetään hanke, jonka tavoitteena on löytää liikuntapalveluiden ulkopuolelle jääneet ikäihmiset ja tukea aktiivisesti heidän liikkumismahdollisuuksiaan lähellä kotia. Alueelliset Lähiliikkujat-ryhmät lisäävät osallistujiensa hyvinvointia ja alueiden yhteisöllisyyttä. Samalla ne tasaavat liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia kaupungin eri alueiden välillä.

Hesburger-ravintolat kasvattivat myyntiään 19 prosenttia

Kari Salmela.

Hesburger-ravintoloiden myynti kasvoi seitsemässä toimintamaassa 19 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Viime vuonna koko ketjun verollinen myynti oli 409 miljoonaa euroa, josta Suomen ravintoloiden osuus oli 264 miljoonaa euroa. Suomessa myynti kasvoi 13 prosenttia.

Urheilu

TPS:n Valtteri Pulli ja Pauliina Salonen debytoivat jääkiekkomaajoukkueissa

Pauliina Salonen.

Jääkiekon A-maajoukkueen ottelut jatkuvat Sveitsissä ja Ruotsissa pelattavassa Ruotsin EHT-turnauksessa. Huhtikuussa MM-mitaleista pelaavilla Naisleijonilla ja alle 18-vuotiailla Pikkuleijonilla on edessään viimeiset turnaukset ennen MM-kisoja: Naisleijonat matkaa Saksaan ja Pikkuleijonat isännöi neljän maan turnausta Raumalla ja Eurajoella.

Sauli Heilimön, 41, kuolema jättää suuren aukon suomalaiseen kamppailu-urheiluun

 Aktiiviuransa jälkeen Sauli Heilimö valmensi nuorempaa kamppailijasukupolvea.

Suomalainen kamppailu-urheilukansa joutui vastaanottamaan tammikuun lopulla suru-uutisen, kun tieto 41-vuotiaan Sauli Heilimön kuolemasta levisi sosiaalisessa mediassa.

TPS varmisti naisten runkosarjan voiton

TPS löi lauantaina FBC Loiston 10 -3.

Hallitseva mestari TPS varmisti jo nyt naisten A-lohkon runkosarjan voiton, kun se haki Helsingistä 18. perättäisen kolmen pisteen voittonsa kaatamalla EräViikingit 5–4.

Wilma Murto Varsinais-Suomen paras urheilija, Jarno Koivunen paras valmentaja

Urheiluväki kokoontui Logomoon palkintogaalaan.

Logomossa juhlittiin varsinaissuomalaista urheiluvuotta 2022 yli 800 osallistujan voimin. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) ja järjestäjäkumppaneiden isännöimässä gaalassa jaettiin tunnustusta liikunnassa ja urheilussa menestyneille henkilöille ja tahoille.

Puukkokatsomo: Interillä mahdollisuus markkinointiin

Anton Aaltonen.

FC Inter sai haaviinsa tammikuussa äärimmäisen kiinnostavan pelaajan, kun Anton Aaltosen siirtyminen HJK:n organisaatiosta Turkuun varmistui.

TPS aloittaa Ykkösen Urheilupuiston Yläkentällä

TPS avaa Ykkösen kotipelinsä Urheilupuiston Yläkentällä. Kasper Hämäläinen kuuluu joukkueen johtaviin pelaajiin.

Miesten Ykkösen otteluohjelma on julkaistu. TPS:n osalta sarjapelit potkaistaan käyntiin lauantaina 15. huhtikuuta vierasottelulla tammisaarelaista EIF:ää vastaan.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.