Yli kolmannes Suomen metsistä uudistetaan aiemmin kuin metsänhoidon suosituksissa esitetään. Metsälain muutoksen jälkeen puustojen läpimitat uudistushakkuissa pienenivät. Kolmen viime vuoden aikana on tapahtunut käänne, ja uudistushakkuissa kaadettu puusto on ollut taas järeämpää. Tiedot perustuvat Suomen metsäkeskukseen saapuneisiin metsänkäyttöilmoituksiin ja metsävaratietoon.

Metsänomistaja voi nykyään uudistaa metsänsä valitsemanaan ajankohtana. Metsälaki muuttui vuonna 2014, jonka jälkeen metsän uudistamiselle ei ole ollut enää puuston ikään tai läpimittaan perustuvia rajoitteita.

Metsäkeskuksen tietojen mukaan 38 prosenttia Suomen metsistä uudistetaan nykyisin aiemmin kuin metsänhoidon suosituksissa esitetään. Hyvin nuorten metsien uudistaminen ei silti edelleenkään ole yleistä. Viime vuoden kaikista uudistushakkuista 2,6 prosenttia tehtiin nuorissa metsissä. Näiden hakkuiden pinta-ala oli noin 5 000 hehtaaria.

- Määrä ei ole kovin suuri, sillä siinä on mukana paljon Paula-myrskyn kaatamia nuoria metsiä Pohjois-Suomessa. Sen sijaan vielä hyväkasvuisia ja tuottavassa vaiheessa olevia varttuneempia metsiä hakataan melko paljon, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Metsälain muutoksen jälkeen puustojen läpimitat uudistushakkuissa pienenivät. Kolmen viime vuoden aikana uudistushakkuissa kaadettu puusto on ollut taas järeämpää, eli puiden läpimitat ovat olleet taas suurempia. Metsänhoidon suosituksissa on määritelty kullekin puulajille kasvupaikan mukainen uudistamisläpimitta. Läpimitta määräytyy sen mukaan, että puuston tuotto on 2–3 prosenttia.

Metsiä uudistetaan suositusta aiemmin useimmiten keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Metsänomistaja saa puustoon sitoutuneelle pääomalle parhaan tuoton, kun metsät uudistetaan lyhyellä metsänkasvatuksen kiertoajalla. Samalla kuitenkin metsänomistajalle arvokkaimman tukkipuun määrä hakkuissa vähenee.

Metsänkasvatuksen kiertoajan kohtuullinen pidentäminen lisää metsien hiilivarastoa ja hyödyttää monia peitteisyyttä vaativia eliölajeja. Esimerkiksi puiden rungoilla ja oksissa kasvavat jäkälät lisääntyvät metsikön ikääntyessä.

– Todennäköisesti tärkein syy melko nuorten metsien uudistamiseen on korkean tuoton hakeminen metsistä, kun tukin hinta oli viime vuonna suhteellisen hyvä, arvioi Remes.

Uudistushakkuissa koivujen läpimitat vaihtelevat selvästi enemmän kuin männyn ja kuusen. Yksi syy on se, että suometsien uudistamishakkuut ovat lisääntyneet viime vuosina. Suometsissä hieskoivu ei yleensä kasva kovin suureksi koko elinkaarensa aikana. Suometsien osuus uudistushakkuista on kuitenkin edelleen alle viidennes.

Vuonna 2021 kaikkien hakkuiden pinta-ala oli noin 800 000 hehtaaria, joista uudistushakkuita oli noin 192 000 hehtaaria.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)