Suomalaisista palkansaajista yli joka kolmas tienaa nyt enemmän kuin vuosi sitten. He ovat saaneet tämän vuoden aikana palkankorotuksen. Suomessa maksettavat palkat ovat Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan keskimäärin noin kuusi prosenttia suurempia kuin vuosi sitten. 15 prosenttia palkansaajista on tänä vuonna pyytänyt palkankorotusta.

Liki joka kymmenes, 8,9 prosenttia, suomalaisista ei ole saanut tänä vuonna palkkaansa aina ajallaan. Koska Suomessa on 2 193 000 palkansaajaa, 195 177 ei ole saanut palkkaansa sovitusti tänä vuonna. 14 prosenttia palkansaajista sanoo, ettei tilille tullut palkka ole tänä vuonna aina ollut euromääräisesti oikein.

Työn on elämän osa-alueena erittäin tärkeä 21 prosentille suomalaisista ja tärkeä 40 prosentille suomalaisista. 8,9 prosenttia kokee työn elämässään yhdentekeväksi. Kuitenkin 92 prosenttia pitää työssä jatkamisen kannalta työn sisältöä joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Tiedot selviävät Oikotien elokuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista. Vastaajia oli 866.

Yli joka kolmas, 35 prosenttia, suomalaisista palkansaajista tienaa nyt enemmän kuin vuosi sitten. Suomessa maksettavat palkat ovat Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan keskimäärin noin 6 prosenttia suurempia kuin vuosi sitten. Tilasto on kesäkuulta. Palkansaajista 15 prosenttia on tänä vuonna pyytänyt palkankorotusta.

– Arjessa on tällä hetkellä valitettavan paljon epävarmuuksia, mutta suomalaisen työelämän kokonaisuudessa niitä on vähemmän. Työttömyysprosentti on poikkeuksellinen matala 7,1 prosenttia, työpaikkoja on tarjolla runsaasti ja palkat ovat nousseet. Toki on huomioitava inflaatio eli hintojen nousu. Noussut palkkataso tulee siis tarpeeseen. Varmaankin inflaatio on myös osasyy tämän vuoden palkankorotuksiin, Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa sanoo.

Kaikki eivät edelleenkään ole palkkaansa tyytyväisiä. Lähes joka kolmas suomalainen, 31,5 prosenttia, katselee parhaillaan uutta työpaikkaa. Heistä valtaosa, 47 prosenttia, kertoo vaihtoaikeiden syyksi nimenomaan halun saada enemmän palkkaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa heinäkuussa 2022 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3 205 euroa. Alin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 2 080 euroa tai vähemmän. Ylin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 4 751 euroa tai enemmän.

Tiedot selviävät Oikotien elokuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimus toteutettiin Tori.fi:ssä, jossa käy kuukausittain noin 2,7 miljoonaa kävijää. Vastaajia oli 866, joista 55 prosenttia on naisia, 42 prosenttia miehiä. Kolme prosenttia määritteli itsensä luokkaan muut tai ei halunnut vastata.

Palkanmaksuun liittyvät ongelmat ovat olleet tänä vuonna tapetilla Helsingin kaupungin palkanmaksuskandaalin takia. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työllistäjä. Se työllistää noin 38 000 ihmistä. Heistä tuhannet ovat jääneet tänä vuonna kokonaan vaille palkkojaan tai saaneet tililleen väärin laskettuja palkkasummia.

– Liki joka kymmenes, 8,9 prosenttia, suomalaisista ei ole saanut tänä vuonna palkkaansa aina ajallaan. Osuus on yllättävän iso. Tällaiset palkanmaksuongelmat tulivat teemana pinnalle Helsingin tilanteen takia. Suomessa on 2 193 000 palkansaajaa eli palkkaa saavaa 18–74-vuotiasta. Heistä noin 200 000 ei ole saanut tänä vuonna palkkaansa sovitusti, Pihlajamaa toteaa.

Ongelmia on palkanmaksun lisäksi palkanlaskussa: 14 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei tilille tullut palkka ole tänä vuonna aina ollut euromääräisesti oikein.

Työn on elämän osa-alueena erittäin tärkeä 21 prosentille suomalaisista ja tärkeä 40 prosentille suomalaisista. 8,9 prosenttia kokee työn elämässään yhdentekeväksi.

– Kun lähes joka kymmenes on sitä mieltä, että työ ei näyttele elämässä minkäänlaista roolia, työnantajien on syytä huomioida asia. Ilmiössä saattaa näkyä pätkätöiden yleistyminen, mikä voi aiheuttaa sen, ettei työpaikkaan kiinnitytä. Voi myös olla, että varsinkin nuoremmat sukupolvet eivät enää ankkuroi identiteettiään työpaikkansa. Viime aikoina on noussut esiin esimerkiksi quiet quitting -ilmiö. Se kuvastaa ihmisten tarvetta erottaa työ muusta elämästä. Toki on aina ihmisiä, joille työ ei ole elämässä keskeistä, eikä sen tarvitsekaan olla, Pihlajamaa kertoo.

Kuitenkin 92 prosenttia pitää työssä jatkamisen kannalta työn sisältöä joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Uutta työtä katsellaan myös muista syistä kuin paremman palkan toivossa. Kyselyyn vastanneista 26 prosenttia etsii uutta pestiä siksi, että he haluavat miellyttävämmän työn. 21 prosenttia haluaa paremmat työolot ja 18 prosenttia kaipaa miellyttävämpää johtamista. 12 prosenttia miettii joustavampia työaikoja tai sitä, että työsuhteen jatkuminen nykyisellä työnantajalla tuntuu epävarmalta. Joka kymmenes etsii uutta työpaikkaa siksi, että haluaa nykyistä joustavammat etätyömahdollisuudet.

Suomalaisista 42 prosenttia on tyytyväisiä nykyiseen työnantajaansa. Melko tyytyväisiä on 36 prosenttia. Hiukan useampi kuin joka viides eli 22 prosenttia on työnantajaansa joko tyytymätön eli melko tyytymätön.

Uuden työpaikan lisäksi suomalaiset ovat kiinnostuneita uudelleenkouluttautumisesta. Sitä harkitsee tällä hetkellä 27 prosenttia. Aloista kiinnostavin on IT-ala, jonka valitsisi 11 prosenttia. Seuraavaksi eniten kiinnostavat rakennusala ja terveydenhoito. Kummankin valitsisi kymmenen prosenttia vastaajista.

Jos alaa valittaessa ei tarvitsisi miettiä palkan suuruutta, suomalaiset työskentelisivät mieluiten viihde- ja kulttuurialalla. Näin vastaa 14 prosenttia. Muita unelma-aloja ovat yllättäen terveydenhoito sekä tutkimusala ja matkailuala.

Halu vaihtaa työpaikkaa ei ole jäänyt ajatuksen tasolle. Oikotien Työpaikat-palvelussa oli elokuussa 23 prosenttia enemmän kävijöitä kuin viime vuoden elokuussa. Palvelun kautta haettiin elokuussa töitä viikoittain keskimäärin 19 prosenttia useammin vuoden takaiseen verrattuna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)