Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista kokee, että diabeetikoille tulisi tarjota paras mahdollinen hoitomuoto sen kustannuksista riippumatta. Osa kannattaa jopa täysin ilmaista hoitoa. Diabetesliiton mukaan diabeteksenhoito on kuitenkin Suomessa epätasa-arvoista, ja eri puolilla maata saa eritasoista hoitoa kuntakohtaisista budjeteista ja tiedon puutteesta johtuen. Moni ykköstyypin diabetesta

sairastava kamppailee hoitoväsymyksen kanssa, sillä sairauden hoito vaatii jatkuvaa itsehoitoa. Modernia, itsehoitoa helpottavaa teknologiaa esimerkiksi verensokeritasojen reaaliaikaiseen mittaamiseen ei ole saatavilla kaikille halukkaille.

Diabetes, joka luokitellaan Suomessa kansantaudiksi, koskettaa lähes jokaista suomalaista suoraan tai välillisesti. Ilman hyvää hoitotasapainoa, diabeteksella voi olla vakavia vaikutuksia potilaan päivittäiseen elämään. Se voi johtaa muun muassa liitännäissairauksiin ja aiheuttaa myös rasitusta julkiselle terveydenhuollolle.

Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset kattavat lääkehoidon lisäksi jatkuvan omaseurannan sekä mahdolliset sairaalajaksot. Mitä paremmin sairautta hallitaan, sitä vähemmän sairaalajaksoja ilmenee.

Kyselyn mukaan suomalaiset kokevat, että diabeetikoille tulisi tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa julkisen terveydenhuollon piirissä. 65 prosenttia vastanneista ajattelee, että hoidon pitäisi olla täysin maksutonta ykköstyypin diabeetikoille.

81 prosenttia on samaa tai täysin samaa mieltä väitteen: “Mielestäni lääkärin pitäisi aina valita diabeetikolle paras mahdollinen hoitomuoto, vaikka se kustantaisikin enemmän kuin vähimmäistason riittävä hoito” kanssa. Erityisesti iäkkäämmät vastaajat sekä naiseksi itsensä luokitelleet vastaajat olivat samaa mieltä väitteen kanssa.

Suomen Diabetesliiton mukaan diabetesta sairastavat ympäri Suomea eivät pääse tasa-arvoisesti saman hoidon piiriin, vaan kuntakohtaiset erot ovat suuriakin.

Tutkimuksen toteutti YouGov internetpaneelina 3.–6. kesäkuuta Nordic Infucaren pyynnöstä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Kyselyyn vastasi 1 005 henkilöä ja se on otannaltaan iältään, sukupuoleltaan ja asuinpaikaltaan Suomen aikuisväestöä väestöllisesti edustava. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

– Tietojemme mukaan Suomessa on paljon alueellisia eroja siinä, millaista hoitoa diabeetikot saavat. Kunnat päättävät itse hoitotarvikkeista ja sen vuoksi kuntakohtaiset budjetit ja ajantasaisen tiedon puute johtavat epätasa-arvoisiin päätöksiin ja myös kasvattavat näin hoitokustannuksia. Esimerkiksi modernin henkilökohtaisen ja reaaliaikaisen glukoosiseurantalaitteen hyödyt ja mahdollisuudet jäävät usein hyödyntämättä ja ilman

rahoitusta. Diabetesliitto pyrkii tuomaan ajantasaista tietoa kuntien saataville, liiton asiantuntijalääkäri Elina Pimiä kertoo.

Reaaliaikainen glukoosiseurantalaite auttaa potilaita kontrolloimaan diabetestaan paremmin. Modernissa laitteessa on ihonalainen anturi, jonka kautta potilaat seuraavat glukoositasojaan

ilman, että heidän tarvitsee ottaa verinäytettä joka kerta. Reaaliaikainen seuranta on tärkeä osa diabeteshoitoa.

– Tutkimukset osoittavat, että ykköstyypin diabetesta sairastavat saavat vähemmän liitännäissairauksia, kun glukoositasot pysyvät tasaisina. Lisäksi moderni reaaliaikainen glukoosiseuranta helpottaa potilaiden arkea huomattavasti. Monet diabeetikot kärsivät jatkuvasti hoitoväsymyksestä, joka johtuu muun muassa jatkuvista sormenpäänäytteiden otoista, Pimiä jatkaa.

Selvityksen tilannut Nordic Infucare edustaa reaaliaikaiseen glukoosinmittaukseen laitteita ja järjestelmiä tarjoavaa teknologiayritys Dexcomia. Laitteen käyttäjä voi seurata arvoja suoraan älypuhelimelta tai erilliseltä vastaanottolaitteelta. Personoitavat hälytykset auttavat potilasta reagoimaan glukoositason muutoksiin ja välttämään hypoglykemiaa ja korkeita verensokeritasoja. Järjestelmän kautta myös esimerkiksi diabetesta sairastavan lapsen vanhempi voi seurata lapsensa glukoositasoja reaaliajassa.

– Ykköstyypin diabetes vaatii potilaalta itseltään jatkuvaa reaaliaikaista seurantaa. Tämän vuoksi heille pitäisi olla tarjolla paras mahdollinen teknologia. Ilman kunnollista seurantalaitetta verensokerin tasoja on vaikea ennakoida, vaikka potilas noudattaisi tarkkaakin ruokavaliota. Päivittäin vaihtuvat tekijät, kuten vaikkapa stressi, liikunta tai kuukautiset voivat vaikuttaa tasoihin, Pimiä kertoo.

Huipputeknologiaa edustava Dexcom G6 sisältää pienen, kehoon kiinnitettävän anturin ja lähettimen, jotka jatkuvasti mittaavat ja lähettävät glukoositasoista tietoa langattomasti

älypuhelimeen tai erilliseen vastaanottimeen. Potilaat saavat reaaliaikaista tietoa ilman sormenpäämittausta. Järjestelmästä on mahdollista saada personoitua hälytyksiä ja varoituksia, joiden avulla voi välttää vaarallisen korkeat tai matalat verensokeritasot.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)