Kosteusvauriot ovat yleisiä Suomen pientaloissa. THL:n selvityksen mukaan pientaloista 15 prosentissa on varma kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa joko vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa. Riskirakenne on rakennusaikakaudelleen tyypillinen rakenne, joka myöhemmin on todettu vaurioherkäksi.

Kosteus voi kertyä rakenteisiin rakennusten vuosikymmenten elinkaaren aikana. Jonkinasteiset kosteusvauriot ovat yleisiä kaikentyyppisissä rakennuksissa, ja vauriot vaihtelevat hyvin pienestä vakavaan. Kosteusvaurioille altistavia tekijöitä ovat muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheet, lämpö- ja vedeneristevauriot sekä kunnossapidon laiminlyöminen.

– Selvityksemme antaa uutta tietoa kosteusvaurioiden yleisyydestä suomalaisissa pientaloissa. Kiinteistön omistaja voi ennaltaehkäistä kosteusvaurioita ja samalla parantaa kotinsa sisäilman laatua tarkkailemalla rakennuksensa kuntoa ja huoltamalla sitä säännöllisesti, sanoo erikoistutkija Anniina Salmela THL:stä.

Selvityksen mukaan kosteusvaurioiden yleisyys on sitä todennäköisempää, mitä vanhemmasta pientalosta on kyse.

– Uudemmissa rakennuksissa muun muassa kosteudenhallinta on parantunut ja tunnetut riskirakenteet vähentyneet. Luonnollisesti myös rakenteiden ikääntyminen vaikuttaa vaurioitumiseen, kertoo Salmela.

Useimmiten vaurioituneita riskirakenteita ja lisätutkimustarvetta esiintyi ennen vuotta 1980 rakennetuissa pientaloissa. Esimerkiksi ennen vuotta 1940 rakennetuissa taloissa 80 prosentissa oli vaurio tai lisätutkimustarve yleisimmissä riskirakenteissa. 2000-luvulla rakennetuissa pientaloissa vaurioita tai lisäselvitystarvetta ilmeni viidessä prosentissa tarkastetuista kohteista.

– Jos rakennuksessa on riskirakenne, riski kosteusvaurion kehittymiseen on isompi. Riskirakenne pientalossa ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että kosteusvaurio toteutuisi, Salmela lisää.

THL:n selvitys perustuu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems insinööritoimisto Oy:n vuosina 2016–20 keräämään, lähes 15 000 kuntotarkastusta kattavaan aineistoon. Luvut eivät sisällä märkätiloissa, kellarirakenteissa tai muissa kuin riskirakenteissa havaittuja vaurioita. Vastaavaa aineistoa ei ole aiemmin julkaistu tässä laajuudessa.

THL toteutti selvityksen osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). Selvityksen tulokset tukevat osaltaan THL:n koordinoimaa Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)