Aivojen sisäosien mustatumakkeen solujen vähentyminen on keskeinen syy Parkinsonin tautia sairastavien masennukselle. Laura Saari selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa mustatumakkeen solumäärien yhteyttä aivojen kuvantamistutkimuksiin ja Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden oireisiin.

Mustatumakkeen, eli substantia nigran, on jo aiemmin tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin keskeisiin lihasoireisiin, kuten lihasjäykkyyteen, liikkeiden hitauteen ja vapinaan. Laura Saari osoitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että mustatumake säätelee tärkeällä tavalla myös Parkinson-potilaiden mielialaoireita.

– Mustatumakkeen dopamiinia tuottavia soluja oli selvästi vähemmän masennuksesta kärsivillä potilailla verrattuna potilaisiin, joilla masennusta ei ollut. Ero ei selittynyt esimerkiksi taudin kestolla, lääkityksellä eikä lihasoireiden vaikeusasteella. Tutkimukseni tulos valaisee masennuksen mekanismeja ja luo mahdollisuuksia uusille hoitotutkimuksille, Saari kertoo.

Väitöstutkimus perustuu Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2002–2016 välillä tehtyihin 73:n parkinsonismia sairastaneen potilaan kuvantamistutkimuksiin, kuoleman jälkeisiin neuropatologisiin tutkimuksiin ja potilastietojärjestelmistä kerättyihin tietoihin.

Saari osoitti tutkimuksessaan myös, että dopamiinitoimintaa mittaava aivojen isotooppikuvaus yksifotoniemissiotomografialla eli SPECTillä ei ennusta mustatumakkeen dopamiinia tuottavien hermosolujen määrää.

– Tieto on tärkeä huomioida tulevaisuudessa hoitotutkimuksien kuvantamisseurantaa suunniteltaessa, Saari huomauttaa.

Tutkimuksessaan Saari vertasi kahdeltakymmeneltä potilaalta elinaikana tehtyjen dopamiinikuvantamisten tuloksia kuoleman jälkeen keskiaivoissa nähtäviin solumääriin.

– Dopamiinikuvantaminen näyttää siis heijastavan ennemmin jäljellä olevien dopamiinia tuottavien hermosolujen toimintaa kuin niiden määrää, Saari sanoo.

Dopamiinikuvantamista isotooppimenetelmällä käytetään monissa maissa Parkinsonin taudin diagnostiikan apuvälineenä. Saaren tutkimustulokset auttavat ymmärtämään kuvaustulosten yksilöllistä vaihtelua ja yhteyttä potilaiden oireisiin.

– Parkinsonin taudin synnyssä on vielä selventämättömiä asioita. Sairauden tutkiminen on tärkeää, jotta opitaan ymmärtämään sen perusmekanismeja ja löydetään mahdollisia lääkehoitokohteita. Erityisesti Parkinsonin taudin esivaiheeseen ajoittuville tutkimuksille olisi tarvetta, Saari toteaa.

LL Laura Saari esittää väitöskirjansa Clinicopathological Characteristics of Nigral Neuron Density in Lewy Body Spectrum Diseases julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2. syyskuuta kello 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä.

Vastaväittäjänä on professori Anne Koivisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Valtteri Kaasinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliiniset neurotieteet.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)