Porkkana on valittu ensi vuoden vihannekseksi. Porkkanat ovat suomalaisten kestosuosikkeja: monipuolisia ruuanlaitossa, edullisia, maukkaita ja terveellisiä. Ne sopivat monikäyttöisinä erilaisiin ruokiin niin raakoina kuin kypsennettyinä. Valinnan vuoden vihanneksesta ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry.

Porkkanan suosion taustalla on sen mieto, mutta hivenen makea maku. Makeus korostuu erityisesti keitetyissä porkkanoissa, mutta antaa lisäksi tilaa myös muille ruoka-aineiden aromeille. Monelle porkkanat ovat erityisen mieluisia mehevissä porkkanaraasteissa. Hampaita se vahvistaa, kun sitä puolestaan rouskuttaa sellaisenaan. Porkkanoiden avulla saa helposti hyvän maun lisäksi lisättyä ruokavalioon terveellisiä kuituja ja vitamiineja, joista tunnetuin on A-vitamiinin esiaste beetakaroteeni. Porkkanat ovat lisäksi vähäkalorisia sisältäen paljon kuituja ja lisäksi K-vitamiinia sekä folaattia.

Elimistössä beetakaroteeni muuttuu luonnollisesti rasvaliukoiseksi A-vitamiiniksi, jolla on tärkeä rooli muun muassa silmien terveydelle, hermoston toiminnassa, ihon terveyden ja kasvun ylläpitäjänä ja tulehdusten ehkäisijänä. Tämä vitamiini suoja muun muassa ihon solukoita auringonvalolta ja muilta happiradikaaleilta.

Suomessa porkkanaa viljelee ammattimaisesti noin 300 puutarhayrittäjää yli 1 700 hehtaarin peltoalalla. Luomuporkkanaa viljelee hiukan alle 40 yritystä. Porkkana on perunan jälkeen suosituin kasvis ja sitä syödään vuosittain yhdeksän kiloa henkeä kohden. Pääsääntöisesti myynnissä oleva porkkana on kotimaassa kasvatettua. Sato vuonna 2021 oli huikeat 75,5 miljoonaa kiloa, josta osa toimitettiin elintarviketeollisuudelle valmisruokien raaka-aineiksi.

Porkkana (Daucus carota) on ristikukkaisiin kuuluva kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä kasvuvuonna se kasvattaa juuren, joka on kasvitieteellisesti mukula. Tämä maanalainen osa kerää vararavintoa, jonka turvin kasvi talvehtii ja kukkii seuraavana vuonna tuottaen siemeniä. Porkkanan lähisukulaisia ovat muun muassa kumina, koiranputki ja palsternakka.

Porkkanaa kasvaa villinä etelämpänä Euroopassa, mutta Suomen talvi on liian ankara tälle kaksivuotiselle kasville. Suomessa porkkanaa on viljely 1600-luvulta lähtien, mutta tämän viljelykasvin juuret juontavat Keski-Aasiaan, missä villiporkkanoista valikoitui viljelykelpoisia vahvajuurisia yksilöitä.

Alun perin porkkanat olivat pääosin purppuranvärisiä tummia tai valkoisia. Hollantilaiset onnistuivat jalostamaan näistä vaihtoehdoista meillä suosituimman oranssin porkkanan, jonka väri kuvastaa samalla Alankomaiden kuningashuoneen Orania-Nassaun kuningassuvun tunnusväriä. Oranssien porkkanoiden lisäksi Suomessa viljellään valkoisia, keltaisia ja tummanpunaisia porkkanoita, joita myydään myös valmiina lajitelmina.

Porkkanaa on helppo naposteltava sellaisenaan. Se on erinomainen valinta ostoskoriin, sillä ruokapöydässä se taipuu moneen muotoon niin raakana kuin kypsänäkin. Porkkanan säilyvyys jääkaapissa on erinomaista, joten sitä on hyvä olla aina ”vararavintona”. Sitä paitsi, jos jääkaapin kätköistä löytyykin hieman itänyt porkkana, se on usein vielä täysin käytettävissä.

Mihin porkkanaa voi käyttää? Ensimmäisenä tulee mieleen porkkanalaatikko ja rosolli, joihin porkkana perinteisesti kuuluu. Mehukas porkkanaraaste, porkkanakakku sekä lempeä porkkanakeitto ovat myös varmasti monelle tuttuja. Porkkana tuo kuitenkin mehevyyttä lähes kaikkiin ruokiin. Sen avulla voidaan keventää ruokavaliota ja korvata myös arvokkaampia raaka-aineita. Naposteluun sopivat sellaisenaan baby-porkkanat sekä kuivatut juureslastut.

Porkkana sopii makeaan marmeladiin yhtä hyvin kuin suolaisten pääruokien kaveriksi. Sen voi hyödyntää kokonaan juuresta naattiin saakka, sillä naatista saa valmistettua vaikkapa erinomaista naattipestoa. Lisäksi porkkanaa voi käyttää niin kalan kuin lihankin makuparina kastikkeissa ja uuniruoissa. Pääruoan lisukkeena maistuvat raikkaat vokkivihannekset, joissa on porkkanasuikaleita ja muita kausivihanneksia. Kesäporkkanat sopivat myös grillattaviksi, jolloin niihin voidaan sipaista öljyä ja hunajaa sekä ryydittää erilaisin yrttimaustein.

Aamupalana maistuvat porkkanasämpylät, mutta aivan yhtä hyvin porkkanaraaste sopii kaveriksi puurokattilaan, jolloin kaurapuurosta saa maukkaampaa ja värikkäämpää. Mausteeksi sopivat vaikka mantelilastut, kaneli ja siirappi.

Viljelijän näkökulmasta porkkana ei ole kuitenkaan helpoin kasvatettava. Maalajin suhteen se on melko vaativa, sillä savimaalla ja kivisillä alueilla porkkanat kasvavat vänkkyräisiksi ja jäävät lyhytkasvuisiksi. Multavat ja kosteutta pidättävät hietamaat ovat parhaita kasvupaikkoja. Vesitalouden on oltava kunnossa, sillä tasaisella kastelulla porkkanoista tulee tanakoita.

Riittävä kasvutiheys ja kasvuun lähdön varmistaminen ovat avainasemassa, jotta sadosta saadaan kasvatettua laadukasta. Porkkananviljelijän on oltava tarkkana tuhohyönteisten kanssa. Erityisesti runsaat porkkanakemppiesiintymät aiheuttavat sadon menetystä. Porkkanan varastoinnissa on oltava huolellinen, jotta porkkanat säilyisivät mahdollisimman rapsakoina ja terveinä pitkälle kevääseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)