Perustoimeentulotukeen halutaan lisää rahoitusta

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2023 noin 15,8 miljardia euroa. Määräraha on noin 0,2 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin hallitusohjelmahankkeiden päättymisestä ja tarvearvion muutoksista.

Talousarvioehdotuksessa muun muassa puretaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelkaa, toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelmaa ja kehitetään työttömyysturvaa sekä työelämän ulkopuolella olevien kuntoutusta. Lisäksi selkeytetään sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamista ja yrittäjän työeläketulon vahvistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 32 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 14 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kolme prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus kaksi prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin 4,6 miljardia euroa. Se on 56,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääasiassa asumistuen tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Yleisessä asumistuessa on huomioitu kiinteistöveron lisääminen osaksi hyväksyttäviä asumismenoja, mikä lisää valtion osuutta yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen kustannuksista yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tällä kompensoidaan kiinteistöverouudistuksen vaikutuksia.

Kelan toiminnan kuluihin ministeriö ehdottaa 509,5 miljoonaa euroa. Se on noin 19 miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2022. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia sekä palkansaajan työssäoloehdon uudistamisen aiheuttama lisäkustannus.

Työttömyysturvaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,3 miljardia euroa. Se on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Vähennys johtuu työttömien määrän arvioidusta laskusta.

Työttömyysturvassa on huomioitu palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen tuloperusteiseksi. Tuloperusteisen työssäoloehdon myötä aiempaa useampi täyttää työssäoloehdon ja tulee siten oikeutetuksi ansio- tai peruspäivärahaan. Tuloperusteinen työssäoloehto ei lisää valtion osuutta työttömyysturvamenoista.

Tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa parannetaan luopumalla tekijänoikeuskorvausten sovittelusta. Sovittelusta luopuminen lisää valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kuntien velvoitetyöhön maksetusta palkkatuesta peruspäivärahaa vastaavan määrän. Määräraha ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Siirrettävä määräraha olisi 25,7 miljoonaa euroa.

Hallitus on päättänyt, että sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamista selkeytetään ja että työhaun ohessa on mahdollista opiskella ja kehittää omaa osaamistaan aiempaan laajemmin työttömyysetuutta menettämättä. Tämän arvioidaan lisäävän valtion menoja 5,0 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa sairausvakuutukseen 2,3 miljardia euroa. Se on 101 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääosin sairausvakuutuksen tarvearvion muutoksista ja rajat ylittävän terveydenhuollon korvauksista.

Lisäyksessä on huomioitu 1,0 miljoonaa euroa valtion korvauksena paperittomille annetun välttämättömän hoidon kustannuksiin sekä 10,0 miljoonaa euroa rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muuttamisesta.

Sairausvakuutuksesta maksettavia matkakorvauksia ja taksimatkan enimmäishintaa on korotettu ajalle 1.7.–31.12. polttoaineen hinnan nousun johdosta. Korotus lisää valtion menoja 5,3 miljoonaa euroa.

Sairausvakuutuksessa on huomioitu hoitajamitoituksen rahoitukseen liittyvinä muutoksina 42,7 miljoonaa euroa yksityisen sairaanhoidon korvausten säästönä ja 46 miljoonaa euroa lääkesäästönä. Lääkesäästön arvioidaan kasvavan 60,0 miljoonaan euroon vuonna 2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämiseen 4,3 miljoonaa euroa. Työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden kuntoutuksen onnistumisen ja kuntoutukseen sitoutumisen tueksi ehdotetaan muun muassa kuntoutusrahan maksamista ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta ja mahdollistamalla osa-aikainen työskentely kuntoutuksessa oleville työttömille henkilöille ilman, että he menettävät oikeuttaan kuntoutusrahaan. Myös omavastuuaikoja ehdotetaan selkeytettäväksi.

Elokuussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisää määrärahatarvetta 5,4 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa eläkkeisiin 5,1 miljardia euroa. Se on 75 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022.

Ministeriö ehdottaa muutoksia yrittäjän työeläketulon vahvistamiseen ja tarkistamiseen vuodesta 2023 alkaen. Muutosesityksellä pyritään vaikuttamaan siihen, ettei työtuloa vahvistettaisi liian alhaiseksi suhteessa yrittäjän työpanoksen arvoon. YEL-työtulon määrittäminen tapahtuisi nykyistä tarkemmin ja velvoittamalla eläkelaitokset tarkistamaan säännöllisesti voimassaolevien vakuutusten YEL-työtulo. Ministeriö arvioi, että vakuutusmaksujen tuoton kasvu olisi noin kuusi prosenttia, jolloin valtion osuus yrittäjän eläkemenosta pienentyisi 16,3 miljoonaa euroa.

Veteraanien tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 158,2 miljoonaa euroa. Se on 34,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin.

Määrärahoista suuntautuu 33,0 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 17,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 5,5 miljoonaa euroa rintamalisiin ja 100,0 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,0 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon ministeriö ehdottaa 0,7 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 458,7 miljoonan euron määrärahaa. Se on 81,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin hallitusohjelmahankkeiden päättymisestä.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ministeriö ehdottaa 110 miljoonaa euroa kohdennettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ja 8,5 miljoonaa euroa työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 25,4 miljoonan euron määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden korvauksiin. Määräraha on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin. Määrärahasta ehdotetaan varattavaksi 15 miljoonaa euroa Ukrainasta saapuvien lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten lastensuojelusta aiheutuvien kustannusten korvauksiin sekä 10 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusten käynnistämiseen ja toiminnan korvaamiseen.

Terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ministeriö ehdottaa 30 miljoonaa euroa. Se on 5,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäksi ehdotetaan 123,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen. Se on 27,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäyksestä 13,7 miljoonaa euroa johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden ja riittävyyden ohjelmasta ja 14,0 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin kuuluvan harjoittelun korvaamisesta.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 67,5 miljoonaa euroa. Summa on 1,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäyksestä 0,7 miljoonaa euroa johtuu hoitotakuun voimaantulosta 1.9.2023 ja 1,0 miljoonaa euroa mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta opiskelijoiden jaksamisen ja opiskelukyvyn parantamiseksi.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoimintaan ehdotetaan 36,6 miljoonan euron valtionavustusta FinnHEMS Oy:lle. Summa on 3,6 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2022 ja johtuu lentotoiminnan uudelleenjärjestelyistä.

Turvakotien toimintaan ministeriö ehdottaa 24,6 miljoonaa euroa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin STM ehdottaa 1,5 miljoonaa euroa.

Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen toimintaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hieman alle 80,0 miljoonan euron määrärahaa. Se on 41,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääasiassa koronarokotteiden hankintaan ehdotetusta 35,0 miljoonana euron määrärahasta. Lisäksi ehdotetaan 6,0 miljoonan euron lisäystä influenssarokotteiden hinnannousun kattamiseksi ja 1,5 miljoonaa euroa pneumokokkirokotteiden hankintaan ikääntyneiden riskiryhmälle.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ministeriö ehdottaa 130,7 miljoonaa euroa. Se on 4,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Vähennys johtuu pääosin Välitä viljelijästä -hankkeen rahoituksen päättymisestä. Hanke jatkuu siirtyneiden erien turvin vuonna 2023.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan 204,4 miljoonaa euroa. Lisäyksiä määrärahaan tuovat muun muassa 1,0 miljoonaa euroa säteilyvalvontaan raja-asemilla ja 0,5 miljoonaa euroa ydinenergialain kokonaisuudistukseen Säteilyturvakeskukselle, 6,5 miljoonaa euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisten tehtävien turvaamiseen ja 1,4 miljoonaa euroa ICD-11-diagnoosiluokituksen kansalliseen käyttöönottoon sekä 1,4 miljoonaa euroa kansalliseen laaturekisteritoimintaan.

Lisäksi ehdotetaan 0,5 miljoonaa eroa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) tupakkalain mukaisiin tehtäviin ja 0,3 miljoonaa euroa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) lääkehoitojen arvioinnin henkilöstöresurssien vahvistamiseen ja 0,3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa lääke- ja laitealan valvonnan resursseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,9 miljoonan euron määrärahaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 373,6 miljoonan euron määrärahaa avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Määräraha on 11,2 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2022. Määrärahassa on huomioitu taseen jakamattomista voittovaroista purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 64,4 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 51,8 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallintaan, muun muassa Kanta-palvelujen kehittämiseen ja tietotuotannon uudistamiseen. Määräraha on 10,3 miljoonaa euroa suurempi kuin aikaisempana vuonna. Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ministeriö ehdottaa 1,0 miljoonan euron määrärahaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Poliitikot museoharjoittelussa Luostarinmäen museokorttelissa

Suomen museoliiton koordinoiman valtakunnallista Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikkoa vietetään 22.–26. elokuuta. Turun museokeskuksen museoharjoitteluun on tänä vuonna ilmoittautunut runsaslukuinen määrä poliitikkoja, jotka pääsevät tällä kertaa tutustumaan Luostarinmäen museokorttelissa tehtävään museotyöhön.

Fitness tähti Sonja Aielloon iski Tempur-ikävä matkalla jo kahden yön jälkeen – syyt on suuremmat kuin pelkkä koti-ikävä

Tempur-vuode on Sonja Aiellon uuden kodin sydän.

Se mitä matkoilla kaipaa eniten, kertoo mikä on elämässä tärkeää. Kun fitness-urheilija ja valmentaja Sonja Aiello panosti nukkumisergonomiaan, sängystä tuli kodin sydän, jota hän kaipaa matkoilla eniten. Loogista myös siksi, että kotona vietetystä ajasta suurin osa ollaan sängyssä – mutta minkälaisessa?

Venetsialaisten ilotulitteista ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella (pl. taajama-alueet) ei tarvitse tehdä ilotulitusilmoitusta käytettäessä yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita yksityistilaisuuksissa Venetsialaisten aikana.

Raisiossa ja Ruskolla annetaan syyskuussa koronarokotuksia kaikille 60–69 -vuotiaille

Raision kaupunki tarjoaa raisiolaisille ja ruskolaisille neljänsiä rokoteannoksia portaittain. Rokotukset alkavat henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille. Ajan koronarokotukselle voivat nyt varata 60–69-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.

Posankka Race laskee Aurajokeen 4 000 pikkuposankkaa Turun päivänä

Turun oma kaupunkieläin Posankka ja ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) järjestävät Aurajoessa Turun päivänä 18.9. vauhdikkaan varainkeruutapahtuman, Posankka Racen. Osallistua voi adoptoimalla itselleen numeroidun kylpyposankan, jonka urheilusuoristusta pääsee myös seuraamaan tapahtumassa. Tempauksella halutaan kiinnittää kaupunkilaisten huomio vesistöjen roskaantumiseen ja kerätä varoja PSS ry:n työn tukemiseen.

Suomalaisten kansantaudeille altistavat riskitekijät ovat vähentyneet, mutta lihavuus lisääntyy yhä

Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Lihavuus kuitenkin lisääntyy yhä, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tiedot selviävät THL:n tutkimuksesta, jossa arvioitiin, miten aikuisväestön riskitekijät kansantaudeille kehittyvät vuoteen 2040 mennessä.

Puinnit hyvässä alussa, toiveissa keskimääräinen sato

Jos syksy on sateinen, viljan määrä ja laatu heikkenevät ja kustannukset kasvavat sadon kuivauksesta.

Puinnit ovat alkaneet Etelä-Suomessa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eniten on puitu kauraa, ohraa ja ruista. Erikoiskasveista on alkanut myös kuminan puinti. Syysviljoista rukiin ja syysvehnän sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät. Pohjanmaalla odotetaan hyvää satoa syysvehnästä. Kevätviljojen sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät koko maassa.

BioCity Symposium tuo Turkuun immunologian huiput

BioCity Symposiumin teema, immunologia, on herättänyt suurta mielenkiintoa. Symposiumiin, joka järjestetään 25.–26. elokuuta, on ilmoittautunut yli 400 osanottajaa. Tapahtuman pääpuhuja on vuonna 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Sir Peter Ratcliffe .

Itämerta juhlitaan Turussa kolmatta kertaa

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien, tempausten ja koulutuksen merkeissä. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25. elokuuta muun muassa Forum Marinumilla, Kirjastosillalla, pääkirjastolla ja Biologisen museon pihalla. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta.

Turku kukkii ennätyksellisen runsaasti

Kaupungin joutomaita on muutettu maisemapelloiksi yhteensä 22 hehtaarin edestä. Maisemakukkaseosta kylvettiin kesäkuussa 37 pellolle ympäri Turkua. Ruissalossa kasvaa perinteisesti auringonkukkaa.

Nielurisakudoksen bakteereilla saattaa olla yhteys allergioihin

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Poliisi valvoo metsästyksen aloittamista viikonloppuna

Poliisi suorittaa tehostettua erävalvontaa vesilintujen- ja karhunmetsästyksen aloitusviikonloppuna yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa koko maassa.

Hirvensalon sähkönjakeluhäiriö päättynyt

Turku Energian sähkönjakeluhäiriö Hirvensalossa on päättynyt. Turku Energia selvittää vian syytä.

Hirvensalossa sähkönjakelussa häiriöitä

Turku Energian sähköverkon vika on aiheuttanut sähkönjakelun keskeytyksen osissa alueita Väli-Hirvensalo, Keski-Hirvensalo, Satava–Kakskerta. Vian arvioitu korjausaika ei ole tiedossa.

Raision kirjaston syksyn lukupiireissä luetaan novelleja ja neulotaan

Raision kaupunginkirjastossa alkaa novelleihin keskittyvä lukupiiri syksyllä. Sivustamon Novellikoukku kokoontuu ensimmäisen kerran torstaina 25. elokuuta kello 17.30 kirjaston lehtiosaston työpajatilassa.

Paavo Nurmi Marathon vaikuttaa liikenteeseen perjantaina ja lauantaina

Paavo Nurmi Marathon aiheuttaa poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä perjantaina 19. elokuuta kello 06 alkaen. Tapahtuman keskusalue sijaitsee Itäisellä Rantakadulla, välillä Auransilta–Myllysilta. Kyseinen alue suljetaan yleiseltä liikenteeltä jo kello 6 perjantaiaamuna ja avataan takaisin liikenteelle lauantaina kello 23. Reiteillä toimivat lauantaina liikenteenohjaajat ja poliisi on mukana turvaamassa tapahtuman kulkua. Liikenteelle tulee hetkittäisiä pysäytyksiä reitin varrella. Paikalle odotetaan myös runsaasti yleisöä, joten paikalle saapuvia kehotetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja tai saapumaan jalan tai polkupyörällä. Autoilijoita kehotetaan varovaisuuteen keskustan alueella.

Suomalaisten sotabotanistien Itä-Karjalassa ottamia värivalokuvia virtuaalinäyttelyssä

Väridiakuva Soutjärven kylästä elokuussa 1943.

Jatkosodan aikana opetusministeriö perusti Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan edistämään miehitetyn Itä-Karjalan tieteellistä tutkimusta. Turun yliopiston kasvimuseon arkistoista on löytynyt näiden tutkimusten yhteydessä otettuja autenttisia väridiakuvia. Osa kuvista on digitoitu ja julkaistu kasvimuseon virtuaalinäyttelyssä. Myöhemmin museon on tarkoitus digitoida ja julkaista koko kokoelma.

Huoltotyö Helsinginkadun tunnelissa

Helsinginkadun tunnelissa tehdään huoltotöitä 18.–26. elokuuta. Oikeanpuoleinen ajokaista on suljettu liikenteeltä välillä Kalevanramppi–Hämeensilta. Hämeenrampille kääntyvien kaista on käytössä normaalisti. Paikalla on liikenneopasteet.

Kaupunki

Urheilu

Seitsemän turkulaista salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin

Cira Virta (oik.).

Puolassa elokuun viimeisenä päivänä alkaviin salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin valittu joukkue on kovin turkulainen. TPS:n ja FBC Loiston pelaajia on 20 pelaajan joukossa peräti seitsemän. TPS:stä mukana ovat Henrika Maikola , Emilia ja Olivia Pietilä , Cira Virta sekä Veera Kuosmanen . FBC Loistosta kisoihin lähtevät Pipsa Eko ja Eerika Koski . Suomi puolustaa syksyllä 2021 voittamaansa MM-kultaa.

Tutolaista tillilihaa Hööpin tapaan

Hermanni Vidman saapui Tuton penkin taakse kesken viime kauden. Alkavalle kaudelle Vidman on saanut joukkueeseen itselleen sopivampia pelaajatyyppejä.

Hermanni Vidman haluaa tuoda jäälle Tutoon sitoutuneen joukkueen

Otteluanalyysi: Loppuhetkien miesylivoima ei tuonut voittoa Interille

Petteri Forsell oli lauantaina pelipäällä.

Inter ja VPS tarjosivat helteisellä Kupittaalla monivivahteisen näytelmän, jossa oli aineksia monenlaiseen draamaan. Tapahtumiin nähden lopputulos oli kummallekin keskikastin joukkueelle kuin torjuntavoitto, joka jätti hiukan myös hampaankoloon.

Onko 17. elokuuta varsinaissuomalaisten superpäivä?

Wilma Murto lähtee herkullisista lähtökohdista Müncheniin.

Milloin varsinaissuomalainen yleisurheilija on viimeksi voittanut ulkoratojen EM-kisoissa mitalin?

Otteluanalyysi: Hämäläinen päästi TPS:n piinasta

Kasper Hämäläinen iski TPS:n voittomaalin.

Melko hikinen voitto mutta voitto yhtä kaikki. TPS kukisti Mikkelin Palloilijat 1-0 jalkapalloilun Ykkösessä ja jatkaa sarjan kärjessä. TPS:n pelastaja oli Kasper Hämäläinen , jonka vaihtomies Daniel Rantanen vapautti keskelle. Hämäläinen tinttasi pallon tarkasti maaliin rangaistualueen rajan tuntumasta.

Latvian mestari HK Zemgale pelaa ensi kaudella Mestistä

Jääkiekon Latvian hallitseva mestari HK Zemgale pelaa alkavalla kaudella Mestistä. Mestis käy keskusteluja myös muiden ulkomaisten seurojen kanssa mahdollisesta sarjaan osallistumisesta tulevina kausina.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.