Sisäministeriö esittää lisärahoitusta pelastajien koulutukseen ja poliisitoiminnan vakauttamiseen
Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2023 talousarvioon yhteensä noin 2,453 miljardia euroa, mikä on 862 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksen taustalla ovat Venäjän hyökkäyssodan takia kevään kehyspäätöksessä tehdyt lisäykset sisäiseen turvallisuuteen ja varautumiseen.
Ukrainasta paenneiden maahantulon ja vastaanottotoiminnan rahoittamiseen tarvitaan ensi vuonna arviolta 487,5 miljoonaa euroa.
Sisäministeriön talousarvioehdotuksessa 2023 korostuvat lisäykset, jotka ovat välttämättömiä hallinnonalan perustoiminnan turvaamiseksi ja turvallisuusympäristön muutoksiin varautumiseksi. Keskusteluita erityisesti pelastustoimen ja poliisin resurssitilanteesta jatketaan ministeriöiden välisissä neuvotteluissa.
Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan tarvittavan tuhat pelastajaa enemmän nykyiseen koulutusmäärään verrattuna, jotta turvallisuuden kannalta välttämättömät pelastuspalvelut voidaan taata jatkossakin. Tämä tarkoittaa pelastajakoulutuksen kaksinkertaistamista vuodesta 2024 lähtien vuoteen 2030. Koulutuspaikkojen lisääminen edellyttää henkilöstövoimavaroja suunnitteluun ja opetusjärjestelyihin. Tätä varten Pelastusopistolle esitetään lisämäärärahaa 0,6 miljoonaa euroa.
Pelastustoimeen esitetään noin 3,2 miljoonaa euron lisärahaa myös uusien hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjaukseen sekä valtakunnallisen johtamisen ja johtokeskustoiminnan vahvistamiseen. Nykyisessä turvallisuustilanteessa halutaan vahvistaa varautumisen ja väestönsuojelun suunnittelua, ohjeistamista ja koulutusta Suomessa. Pelastustoimen digitalisoinnin sekä kyberturvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen esitetään noin kaksi miljoonaa euroa.
Hätäkeskuslaitokselle esitetään 3,35 miljoonaa euron määrärahaa henkilöstömäärän turvaamiseen ja hätäviestijärjestelmän uudistamiseen.
Poliisi on tilanteessa, jossa vuoden 2023 budjettikehyksessä esitetty määräraha ei riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen ensi vuonna, vaikka poliisi on jo käynnistänyt työn taloutensa vakauttamiseksi. Kehykseen sisältynyt yhdeksän miljoonan euron määrärahalisäys kattaa vain osan rahoitustarpeesta. Ilman merkittävää määrärahalisäystä vuoden 2023 talousarviossa poliisi ei pysty ylläpitämään nykyistä hallitusohjelman mukaista 7 500 poliisin tavoitetasoa. Henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on noin 70 prosenttia, joten säästötoimet kohdistuisivat väistämättä poliisien määrään. Poliisin toiminnan tason säilyttämiseksi sisäministeriö esittää kehyksen ylittävää 42 miljoonaa euron lisäystä. Tällä turvattaisiin henkilöstön lisäksi välttämättömät panostukset poliisin ICT-järjestelmiin ja toimitiloihin.
Voimaan tulleiden ja tulevien lainsäädäntövelvoitteiden täytäntöönpanoon esitetään 15 miljoonan euron ja poliisin materiaaliseen varautumiseen 4,4 miljoonan euron lisäystä.
Suojelupoliisin teknisen infrastruktuurin ylläpitoon esitetään 2,8 miljoonan euron lisäystä sekä kevään kehyspäätöksen mukaisesti ICT-infrastruktuurin turvallisuuden varmistamiseen 2,75 miljoonan euroa. Lisäksi esitetään 2,2 miljoonaa euroa laittoman tiedustelun ja valtiollisen vaikuttamisen torjuntaan. Suojelupoliisin kohonneisiin vuokrakustannuksiin esitetään noin 1,4 milj. euron lisäystä.
Rajavartiolaitokselle esitetään kehyksen mukaista 30 miljoonan euron lisäystä kriittisten suorituskykyjen ja kriisinsietokyvyn nostamiseksi. Näin vahvistetaan kykyä rajaturvallisuuden ylläpitämiseen, alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja laajan maahantulon hallintaan (JTS 2023-2026). Lisäksi esitetään raskaan alus- ja ilma-aluskaluston ylläpitämiseksi investointimäärärahan korotusta 5,5 miljoonan eurolla, jotta se vastaisi paremmin nykyistä kustannustasoa. Rajavartiolaitoksen toimitilojen kohonneisiin vuokriin esitetään 4,3 miljoonan euron lisäystä.
Ukrainasta paenneiden maahantulon ja vastaanottotoiminnan rahoittamiseen esitetään vuodelle 2023 kevään kehyspäätöksen mukaisesti 487,5 miljoonaa euroa.
Maahanmuuttovirastolle esitetään lisäksi neljä miljoonan euron määrärahaa ICT-kehittämiseen lupakäsittelyn nopeuttamiseksi ja automaation lisäämiseksi.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)