Leipä-Suomi jakautuu itään ja länteen

Länsisuomalaiset leipoivat happamia ruisleipiä erillisessä pakarissa tai paistoivat leipää ulkouunissa pari kertaa vuodessa. Länsisuomalaiset leipoivat happamia ruisleipiä erillisessä pakarissa tai paistoivat leipää ulkouunissa pari kertaa vuodessa. Kuva: Timo Jakonen

Suomalainen leipäkulttuuri juontaa juurensa historiasta, jossa Suomi jakautui leivän suhteen kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen.

Länsi oli ennen kovan leivän ja itä pehmeän leivän, kukkojen ja piirakoiden aluetta. Länsisuomalaiset leipoivat happamia ruisleipiä erillisessä pakarissa tai paistoivat leipää ulkouunissa pari kertaa vuodessa. Leivät kuivattiin vartaissa. Itä-Suomessa taas pehmeää limppumaista ruisleipää tehtiin viikoittain liesiuunissa. Muista leipäviljoista, kuten ohrasta, mutta myös tattarista ja kaurasta, tehtiin rieskoja.

Itäsuomalainen leipäkulttuuri perustuu edelleen tummaan perinteiseen ruisleipään, jossa myös karjalanpiirakoilla ja erilaisilla kukoilla on merkittävä rooli. Länsi-Suomessa suosiossa ovat myös maustetut ja makeahkot leivät, kuten saaristolaisleipä, piimälimppu ja rusinaa tai kuminaa sisältävät leivät. Keskemmällä Suomea maistuvat lähes kaikki leipätyypit. Pohjoisessa taas littanat rieskat.

Leivällä on ollut ja on edelleen vankkumaton paikka suomalaisessa ruokakulttuurissa ja suomalaisten ruokapöydissä. Meillä tehdään leipiä kaikista kotimaisista viljoista: rukiista, vehnästä, ohrasta ja kaurasta. Etenkin ruisleivällä on meille vahva symbolinen arvo. Ruisleipä on kuitenkin muuttanut ajan saatossa muotoaan. Reikäleivän ja limpun rinnalle ovat nousseet palaleivät ja viime aikoina myös entistä ohuemmat sitkeämmät palaset.

Juureen tehty leipä on noussut kauraleivän lisäksi trendikkääksi tuotteeksi. Erilaiset hitaasti nostatetut rapeakuoriset vaaleat levainit kuuluvat nykyään lähes jokaisen leipomon valikoimiin. Toisin kuin Etelä-Euroopassa, meillä arvostetaan leipiä, jotka on tehty ainakin osittain täysjyväjauhoista ja joissa käytetään paljon siemeniä ja kokonaisia jyviä. Silti niin sanottuja valkoisesta viljasta tehtyjäkin leipiä on valikoimissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Poliitikot museoharjoittelussa Luostarinmäen museokorttelissa

Suomen museoliiton koordinoiman valtakunnallista Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikkoa vietetään 22.–26. elokuuta. Turun museokeskuksen museoharjoitteluun on tänä vuonna ilmoittautunut runsaslukuinen määrä poliitikkoja, jotka pääsevät tällä kertaa tutustumaan Luostarinmäen museokorttelissa tehtävään museotyöhön.

Fitness tähti Sonja Aielloon iski Tempur-ikävä matkalla jo kahden yön jälkeen – syyt on suuremmat kuin pelkkä koti-ikävä

Tempur-vuode on Sonja Aiellon uuden kodin sydän.

Se mitä matkoilla kaipaa eniten, kertoo mikä on elämässä tärkeää. Kun fitness-urheilija ja valmentaja Sonja Aiello panosti nukkumisergonomiaan, sängystä tuli kodin sydän, jota hän kaipaa matkoilla eniten. Loogista myös siksi, että kotona vietetystä ajasta suurin osa ollaan sängyssä – mutta minkälaisessa?

Venetsialaisten ilotulitteista ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella (pl. taajama-alueet) ei tarvitse tehdä ilotulitusilmoitusta käytettäessä yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita yksityistilaisuuksissa Venetsialaisten aikana.

Raisiossa ja Ruskolla annetaan syyskuussa koronarokotuksia kaikille 60–69 -vuotiaille

Raision kaupunki tarjoaa raisiolaisille ja ruskolaisille neljänsiä rokoteannoksia portaittain. Rokotukset alkavat henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille. Ajan koronarokotukselle voivat nyt varata 60–69-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.

Posankka Race laskee Aurajokeen 4 000 pikkuposankkaa Turun päivänä

Turun oma kaupunkieläin Posankka ja ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) järjestävät Aurajoessa Turun päivänä 18.9. vauhdikkaan varainkeruutapahtuman, Posankka Racen. Osallistua voi adoptoimalla itselleen numeroidun kylpyposankan, jonka urheilusuoristusta pääsee myös seuraamaan tapahtumassa. Tempauksella halutaan kiinnittää kaupunkilaisten huomio vesistöjen roskaantumiseen ja kerätä varoja PSS ry:n työn tukemiseen.

Suomalaisten kansantaudeille altistavat riskitekijät ovat vähentyneet, mutta lihavuus lisääntyy yhä

Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Lihavuus kuitenkin lisääntyy yhä, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tiedot selviävät THL:n tutkimuksesta, jossa arvioitiin, miten aikuisväestön riskitekijät kansantaudeille kehittyvät vuoteen 2040 mennessä.

Puinnit hyvässä alussa, toiveissa keskimääräinen sato

Jos syksy on sateinen, viljan määrä ja laatu heikkenevät ja kustannukset kasvavat sadon kuivauksesta.

Puinnit ovat alkaneet Etelä-Suomessa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eniten on puitu kauraa, ohraa ja ruista. Erikoiskasveista on alkanut myös kuminan puinti. Syysviljoista rukiin ja syysvehnän sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät. Pohjanmaalla odotetaan hyvää satoa syysvehnästä. Kevätviljojen sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät koko maassa.

BioCity Symposium tuo Turkuun immunologian huiput

BioCity Symposiumin teema, immunologia, on herättänyt suurta mielenkiintoa. Symposiumiin, joka järjestetään 25.–26. elokuuta, on ilmoittautunut yli 400 osanottajaa. Tapahtuman pääpuhuja on vuonna 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Sir Peter Ratcliffe .

Itämerta juhlitaan Turussa kolmatta kertaa

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien, tempausten ja koulutuksen merkeissä. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25. elokuuta muun muassa Forum Marinumilla, Kirjastosillalla, pääkirjastolla ja Biologisen museon pihalla. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta.

Turku kukkii ennätyksellisen runsaasti

Kaupungin joutomaita on muutettu maisemapelloiksi yhteensä 22 hehtaarin edestä. Maisemakukkaseosta kylvettiin kesäkuussa 37 pellolle ympäri Turkua. Ruissalossa kasvaa perinteisesti auringonkukkaa.

Nielurisakudoksen bakteereilla saattaa olla yhteys allergioihin

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Poliisi valvoo metsästyksen aloittamista viikonloppuna

Poliisi suorittaa tehostettua erävalvontaa vesilintujen- ja karhunmetsästyksen aloitusviikonloppuna yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa koko maassa.

Hirvensalon sähkönjakeluhäiriö päättynyt

Turku Energian sähkönjakeluhäiriö Hirvensalossa on päättynyt. Turku Energia selvittää vian syytä.

Hirvensalossa sähkönjakelussa häiriöitä

Turku Energian sähköverkon vika on aiheuttanut sähkönjakelun keskeytyksen osissa alueita Väli-Hirvensalo, Keski-Hirvensalo, Satava–Kakskerta. Vian arvioitu korjausaika ei ole tiedossa.

Raision kirjaston syksyn lukupiireissä luetaan novelleja ja neulotaan

Raision kaupunginkirjastossa alkaa novelleihin keskittyvä lukupiiri syksyllä. Sivustamon Novellikoukku kokoontuu ensimmäisen kerran torstaina 25. elokuuta kello 17.30 kirjaston lehtiosaston työpajatilassa.

Paavo Nurmi Marathon vaikuttaa liikenteeseen perjantaina ja lauantaina

Paavo Nurmi Marathon aiheuttaa poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä perjantaina 19. elokuuta kello 06 alkaen. Tapahtuman keskusalue sijaitsee Itäisellä Rantakadulla, välillä Auransilta–Myllysilta. Kyseinen alue suljetaan yleiseltä liikenteeltä jo kello 6 perjantaiaamuna ja avataan takaisin liikenteelle lauantaina kello 23. Reiteillä toimivat lauantaina liikenteenohjaajat ja poliisi on mukana turvaamassa tapahtuman kulkua. Liikenteelle tulee hetkittäisiä pysäytyksiä reitin varrella. Paikalle odotetaan myös runsaasti yleisöä, joten paikalle saapuvia kehotetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja tai saapumaan jalan tai polkupyörällä. Autoilijoita kehotetaan varovaisuuteen keskustan alueella.

Suomalaisten sotabotanistien Itä-Karjalassa ottamia värivalokuvia virtuaalinäyttelyssä

Väridiakuva Soutjärven kylästä elokuussa 1943.

Jatkosodan aikana opetusministeriö perusti Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan edistämään miehitetyn Itä-Karjalan tieteellistä tutkimusta. Turun yliopiston kasvimuseon arkistoista on löytynyt näiden tutkimusten yhteydessä otettuja autenttisia väridiakuvia. Osa kuvista on digitoitu ja julkaistu kasvimuseon virtuaalinäyttelyssä. Myöhemmin museon on tarkoitus digitoida ja julkaista koko kokoelma.

Huoltotyö Helsinginkadun tunnelissa

Helsinginkadun tunnelissa tehdään huoltotöitä 18.–26. elokuuta. Oikeanpuoleinen ajokaista on suljettu liikenteeltä välillä Kalevanramppi–Hämeensilta. Hämeenrampille kääntyvien kaista on käytössä normaalisti. Paikalla on liikenneopasteet.

Kaupunki

Urheilu

Seitsemän turkulaista salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin

Cira Virta (oik.).

Puolassa elokuun viimeisenä päivänä alkaviin salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin valittu joukkue on kovin turkulainen. TPS:n ja FBC Loiston pelaajia on 20 pelaajan joukossa peräti seitsemän. TPS:stä mukana ovat Henrika Maikola , Emilia ja Olivia Pietilä , Cira Virta sekä Veera Kuosmanen . FBC Loistosta kisoihin lähtevät Pipsa Eko ja Eerika Koski . Suomi puolustaa syksyllä 2021 voittamaansa MM-kultaa.

Tutolaista tillilihaa Hööpin tapaan

Hermanni Vidman saapui Tuton penkin taakse kesken viime kauden. Alkavalle kaudelle Vidman on saanut joukkueeseen itselleen sopivampia pelaajatyyppejä.

Hermanni Vidman haluaa tuoda jäälle Tutoon sitoutuneen joukkueen

Otteluanalyysi: Loppuhetkien miesylivoima ei tuonut voittoa Interille

Petteri Forsell oli lauantaina pelipäällä.

Inter ja VPS tarjosivat helteisellä Kupittaalla monivivahteisen näytelmän, jossa oli aineksia monenlaiseen draamaan. Tapahtumiin nähden lopputulos oli kummallekin keskikastin joukkueelle kuin torjuntavoitto, joka jätti hiukan myös hampaankoloon.

Onko 17. elokuuta varsinaissuomalaisten superpäivä?

Wilma Murto lähtee herkullisista lähtökohdista Müncheniin.

Milloin varsinaissuomalainen yleisurheilija on viimeksi voittanut ulkoratojen EM-kisoissa mitalin?

Otteluanalyysi: Hämäläinen päästi TPS:n piinasta

Kasper Hämäläinen iski TPS:n voittomaalin.

Melko hikinen voitto mutta voitto yhtä kaikki. TPS kukisti Mikkelin Palloilijat 1-0 jalkapalloilun Ykkösessä ja jatkaa sarjan kärjessä. TPS:n pelastaja oli Kasper Hämäläinen , jonka vaihtomies Daniel Rantanen vapautti keskelle. Hämäläinen tinttasi pallon tarkasti maaliin rangaistualueen rajan tuntumasta.

Latvian mestari HK Zemgale pelaa ensi kaudella Mestistä

Jääkiekon Latvian hallitseva mestari HK Zemgale pelaa alkavalla kaudella Mestistä. Mestis käy keskusteluja myös muiden ulkomaisten seurojen kanssa mahdollisesta sarjaan osallistumisesta tulevina kausina.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.