Hakatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta 11 prosenttia ja ylitti viiden edellisen vuoden keskimääräiset hakkuut viidellä prosentilla. Vuonna 2021 hakattiin tukkia 29, kuitupuuta 37 ja energiapuuta kymmenen miljoonaa kuutiometriä.

Tukki- ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja vientiin 65,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli 7,5 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotista enemmän ja neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin.

– Vuoden 2021 teollisuuspuun hakkuumäärä oli tilastointihistorian toiseksi suurin. Vuodesta 2018 jäätiin jälkeen kolme miljoonaa kuutiometriä, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä.

Tukkipuuta hakattiin 29,0 miljoonaa kuutiometriä ja kuitupuuta 36,7 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoteen verrattuna tukkipuun hakkuumäärä nousi 17 prosenttia ja kuitupuun kymmenen prosenttia. Tukkipuu nousi esiin myös pidemmässä aikavertailussa: sen hakkuut olivat yhdeksän prosenttia edeltävän viiden vuoden keskiarvoa suuremmat, mutta kuitupuun hakkuut pysyivät samalla tasolla.

Puutavaralajeista suhteellisesti eniten kasvoivat kuusi- ja koivutukin hakkuut, 19 prosenttia. Mäntytukillakin nousua oli 15 prosenttia. Muutos näkyi erityisesti yksityismetsissä, missä tukkien hakkuut lisääntyivät viidesosalla. Valtion ja yritysten metsissä tukkipuun hakkuut kuitenkin vähenivät. Päijät-Hämeessä teollisuuspuun hakkuista oli tukkia 57 prosenttia, mutta Pohjois-Suomessa vain noin 30 prosenttia.

Kotimaisesta teollisuuspuusta 40 prosenttia tuli neljän maakunnan alueelta: Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Jokaisessa hakkuumäärä ylitti kuusi miljoonaa kuutiometriä.

Hakkuut kasvoivat lähes kaikissa maakunnissa. Suurimmat hakkuut olivat Pohjois-Savossa, missä hakattiin lähes seitsemän miljoonaa kuutiometriä teollisuuspuuta. Pohjois-Pohjanmaalla teollisuuspuun hakkuut lisääntyivät yli neljänneksen, nousten 6,8 miljoonaan kuutiometriin.

Markkinahakkuissa korjattiin energiapuuta lämpö- ja voimalaitosten tarpeeseen 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Siitä oli runkopuuta, eli koko- ja rankapuuta, yhteensä 3,8 miljoonaa kuutiometriä.

Energiapuun määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttia. Lisäys kohdistui pääasiassa latvusmassaan, jonka korjuumäärä kasvoi viidenneksen. Runkopuun hakkuiden muutokset heijastuvat myös tarjolla olevan latvusmassan määrään. Kantojen osuus korjatusta energiapuusta on nykyään vähäinen.

Markkinapuun lisäksi metsistä korjattiin puuta metsänomistajien omaan käyttöön ja pientalojen polttopuuksi.

– Hakatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi 76,3 miljoonaan kuutiometriin. Edellisen viiden vuoden keskimääräinen taso ylitettiin viidellä prosentilla ja vuoden 2018 lukemista jäätiin vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Tukki- ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja metsänomistajien kotitarvesahaukseen yhteensä 66,1 miljoonaa kuutiometriä. Se oli 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Energiapuuksi, eli lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi sekä pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun kokonaismäärä pysyi 10,3 miljoonassa kuutiometrissä.

Luke on arvioinut metsiemme suurimman ylläpidettävissä olevan aines- ja energiapuun hakkuukertymän laskentajaksolle 2016–45. Koko jakson hakkuumahdollisuusarvio on kymmenvuotiskausittain nouseva ja keskimäärin 86,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ensimmäisellä kaudelle 2016–25 arvio on keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

– Hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on hyvä verrata usean vuoden ajalta, sillä hakkuumäärät vaihtelevat vuodesta toiseen. Vuosina 2016–21 koko maan hakkuut ovat olleet keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista. Pohjois-Suomessa eli kolmen pohjoisimman maakunnan alueella hakattiin 76 prosenttia. Etelä- ja Keski-Suomessa hakattiin kuitenkin selvästi enemmän, eli 96 prosenttia arvioidusta hakkuumahdollisuuksista, kertoo Torvelainen.

Vuosina 2016–21 keskimääräiset hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän kuuden maakunnan alueella. Etelä-Karjalassa taso ylittyi 14:llä ja Päijät-Hämeessä kuudella prosentilla. Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa ylitykset olivat yhden ja neljän prosentin välillä.

– Jos tarkastellaan ainoastaan vuoden 2021 tilannetta, niin hakkuissa hyödynnettiin koko Etelä- ja Keski-Suomen alueella 99 prosenttia hakkuumahdollisuuksista. Mainittujen kuuden maakunnan lisäksi viime vuoden hakkuut kasvoivat arvioituja mahdollisuuksia suuremmiksi myös Satakunnan, Pohjois-Savon ja Ahvenanmaan maakunnissa, Torvelainen jatkaa.

Metsiin jäi vuonna 2021 hakkuista hakkuutähteenä runkopuuta noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Sen lisäksi metsiin kertyi myös kuusi miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta. Metsistä pois korjatun puun kanssa ne vähentävät yhdessä elävän puuston määrää.

– Hakattua puuta otettiin vuonna 2021 käyttöön 76 miljoonaa kuutiometriä ja metsiin kertyi kuollutta puuta yhteensä 15 miljoonaa kuutiota. Niistä muodostuva puuston kokonaispoistuma nousi 92 miljoonaan kuutiometriin. Metsiimme kasvoi uusimpien arvioiden mukaan uutta runkopuuta 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten elävän runkopuun kokonaismäärä lisääntyi koko maassa noin 12 miljoonalla kuutiometrillä, laskee Torvelainen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)