Ohjaaja Kauno Takarautio pitää Vinskin vahvuutena ajassa istuvia teemoja
Viime vuosina kulttuurintekijät ovat kaivautuneet suuremmalla joukolla kotimaisten kokoperheen klassikoiden pariin ja tuoneet hieman unohduksissa olleitakin tarinoita nykypäivään. Viime vuonna sekä Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu että Aapeli-nimimerkillä kirjoittaneen Simo Puupposenluoma Vinski saivat uudet elokuvat uuden tekijäsukupolven käsissä. Sekä Vinski- että Pertsa ja Kilu -kirjat julkaistiin alkujaan 1950-luvulla.
– En ole kauhean syvällisesti ajatellut Pertsan ja Kilun tai Vinskin uutta tulemista. Ehkä ollaan siinä vaiheessa historian kulkua, että kiinnostutaan ja nostetaan esiin niitä juttuja, jotka olivat meidän vanhempiemme tai isovanhempiemme nuoruudessa merkittäviä juttuja. Niinkin on joskus sanottu, että ihminen on pulassa, jos ei tunne historiaa, pohtii teatterintekijä Kauno Takarautio.
Takarautio itse ohjaa heinäkuussa ensi-iltansa saavan Teatteri Akselin kesäteatterinäytelmän Koko kaupungin Vinski. Näytelmä perustuu ensimmäisestä Vinski kirjasta tehtyyn Esko Janhusen dramatisointiin.
– Näytelmä on kokonaan ensimmäisestä kirjasta tehty. Siihen ei ole yhdistelty 1956 ilmestyneen toisen Vinski-kirjan tapahtumia, Takarautio kertoo.
Teatteri Akseli pitää tänäkin vuonna kesäteatterinsa näyttämönä Puolalankatu 7:n pihapiiriä. Koska dramatisointikin on jo 30 vuoden takaa, nähdään Puolalanpuiston kupeessa näytelmästä versio, johon Takarautio on kirjoittanut myös uutta ja muokannut näytelmää nykykatsojalle sopivammaksi.
– Huumoria olen kirjoittanut lisää. Alkuperäinen kirja ja myös 30 vuotta vanha dramatisointi on aika totinen paikoitellen. Alkuperäisestä dramatisoinnista olen pyrkinyt muokkaamaan omannäköistä koko perheelle sopivaa juttua, Takarautio määrittelee.
Akseli Heikkilän esittämään Vinskin hahmoon on myös pyritty tuomaan hieman särmää, joka alkuteoksesta Takaraution mukaan puuttuu.
– Täytyy myöntää, että olen Vinskin kirkasotsaisuutta pyrkinyt vähentämään. Vinski esimerkiksi suuttuu näytelmässä, eikä muutenkaan ole niin täydellinen sankarihahmo kuin Aapelin kirjassa, Takarautio toteaa.
Vaikka Vinski 1954 ilmestyneessä kirjassa onkin puhtoinen lapsisankari, jollainen saattaisi nykylukijasta tai -katsojasta tuntua vieraannuttavalta, näkee Takarautio Koko kylän Vinskin tarinassa myös vahvoja teemoja, jotka ovat kiinni nykypäivässä.
– Tarinassa on hyvin vahvana läsnä erilaisuuden hyväksymisen, ystävällisyyden ja suvaitsevaisuuden teemat. Siinä mielessä Aapeli oli 70 vuotta sitten aikaansa edellä.
Koko kylän Vinski ensi-illassa 2. heinäkuuta. Esityskausi jatkuu 30. heinäkuuta saakka.
Ilkka Lappi