1960-luvulla elettiin kylmän sodan aikaa. Suomi ja Ruotsi olivat silloinkin puolueettomia naapuruksia, joilla oli kuitenkin hyvin erilainen lähihistoria takanaan. Ruotsi oli välttänyt koko toisen maailmansodan ja Suomea oli puolestaan jälleenrakennettu edelliset kaksi vuosikymmentä. Kun Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen (1900–86) ja Ruotsin pääministeri Tage Erlander (1901–85) lähtivät elokuussa 1967 yhdessä kalaan Iniöön, ei puheenaiheena ollut mahdollinen NATO-jäsenyys.

Suomen ja Ruotsin välejä kiillotettiin kuitenkin menestyksellä viiden päivän ajan. Kekkonen ja Erlander eivät tunteneet toisiaan erityisen hyvin ennen Turun saariston kalareissua, mutta sen jälkeen juttu luisti niin hyvin, että heistä tuli loppujen lopuksi erinomaisia ystävyksiä keskenään.

Erlander oli ruotsalainen demaripoliitikko, joka toimi maansa pääministerinä ennätykselliset 23 vuotta putkeen. Tällaiseen saldoon ei ole demokraattisissa länsimaissa yltänyt kukaan muu pääministeri. Kun ruotsalaisen kansankodin isänä pidetty pääministeri Per Albin Hansson menehtyi yllättäen vuonna 1946, hyppäsi Erlander suoraan hänen saappaisiinsa.

Erlanderin valtakausi päättyi hänen omasta aloitteestaan vuonna 1969, kun hänen luottomiehensä Olof Palme astui ruotsalaisen politiikan eturiviin. Kaksikko oli sitä ennen junaillut demarit kaikkien aikojen vaalivoittoon Ruotsissa.

Helsingissä Ruotsin suurlähettiläänä vuosina 1964–71 toiminut Ingemar Hägglöf on kertonut, että Erlander oli valitellut joskus 1960-luvun alkupuolella sitä, että hänellä ei ollut kunnollista kontaktia Kekkoseen. Hägglöf toimikin eräänlaisena välittäjänä, että Kekkonen ja Erlander saatiin yhteiselle retkelle.

Kekkonen päättikin kutsua Ruotsin pitkäaikaisen pääministerin Turun saaristoon kalastamaan ja loppu onkin sitten historiaa. Ruotsin seurueeseen kuului myös tuleva pääministeri Palme. Aikalaisten mukaan Kekkosen ja Erlanderin väliset keskustelut eivät olleet mitään kovin syvällisiä poliittisia pohdintoja, vaan saariston maisemissa keskityttiin enemmänkin tutustumiseen ja seuranpitoon.

Kaksikkoa yhdisti samantyyppinen huumorintaju. Erlander jysäytti reissun aikana ilmoille suomalaisia imarrellun uutisen; Erlanderin äidin sukujuuret johtivat suomalaiseen Savoon, jonnekin Joroisten tienoille. Sohoisten suku oli lähtenyt sieltä 1600-luvulla lahden toiselle puolelle Värmlantiin.

Heikki Möttönen